Lisäturvaa vanhuuden varalle – elvytetään vapaaehtoinen eläkesäästäminen

Finanssiala ry:n hiljattain julkaiseman tilaston mukaan vakuutussäästöt kasvoivat vuonna 2023 yli 7 prosentilla 59,7 miljardiin euroon. Valtaosa kasvusta selittyy hyvillä sijoitustuotoilla, mutta luvun tärkein viesti on, että vakuutustuotteet sekä kiinnostavat ihmisiä että tuottavat. Vakuutussäästämisen muotoja ovat muun muassa säästövakuutus ja vapaaehtoinen eläkevakuutus.

Vapaaehtoisessa eläkesäästämisessä säästetään nimenomaan eläkeaikaa varten: Vapaaehtoinen eläkesäästäminen on hyvä keino täydentää lakisääteistä eläketurvaa, eivätkä vapaaehtoiset eläkevakuutukset vaikuta työeläkkeen määrään.

Pitkäjänteiseen, erityisesti tiettyyn ikään sidottuun eläkesäästämiseen on kuitenkin vaikea sitoutua ilman kannusteita. Vakuutusalan kattojärjestön Insurance Europen joulukuun 2023 selvityksessä 67 prosenttia suomalaisvastaajista ilmoitti, ettei säästä eläkettä varten lisäeläketuotteilla.

Selvityksen mukaan suomalaisilla ei ole myöskään aikeita ryhtyä eläkesäästämään: eläkesäästämisaikeita on vain kahdella prosentilla suomalaisista. Varojen puutteesta tämä ei johdu, sillä vain 22 prosenttia suomalaisvastaajista ilmoittaa säästämättömyyden johtuvan siitä, että ei ole varaa. Lisäksi Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen (2023) vastaajista 61 prosentilla on varoja säästettynä tai sijoitettuna. Suosituimpia sijoituskohteita ovat säästö-, sijoitus tai muut pankkitilit sekä sijoitusrahastot.

======
Mistä johtuu, että suomalaiset eivät säästä eläkettä varten?
======

Suomalaisten eläkesäästämistä torpedoi se, että suomalainen järjestelmä ei siihen juuri kannusta. Parhaimmillaan 700 000 suomalaista säästi eläkevakuutuksiin, mutta vapaaehtoinen eläkesäästäminen käytännössä tapettiin 2000-luvulla lukuisilla verotukseen ja eläkesäästöjen nostoikään liittyvillä muutoksilla. Eläkesäästäminen on pitkäjänteistä säästämistä, ja sellaiselle poukkoileva sääntely on myrkkyä.

Finanssiala ry on jo pitkään toivonut muutoksia vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ja pitkäaikaissäästötilin ehtoihin. Nykysääntelyn mukaan säästöjä voi alkaa nostaa vasta 68–70 vuoden iässä syntymävuodesta riippuen. Olisi järkevää ja loogista, että eläkesäästöjen nostaminen olisi mahdollista samaan aikaan, kun jää työeläkkeelle. Nyt suomalaiset varautuvat eläkeaikaan muilla sijoitustuotteilla kuin niillä, jotka on kehitetty nimenomaisesti antamaan turvaa vanhuuden varalle.

======
Säästäminen ja sijoittaminen on parhaimmillaan sekä yksinkertaista että monipuolista.
======

Hallitusohjelman kirjaus vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ehtojen joustavoittamisesta osuu hyvään saumaan. Väestön ikääntyminen rasittaa julkista taloutta, ja oman varautumisen merkitys korostuu. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut arvioimaan eläkevakuutuksen säästöjen noston alaikärajan tarkoituksenmukaisuutta.

Hallitus myös selvittää mahdollisuuksia lisätä kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen muuttamalla tuloverolakia siten, että omien eläkesäästöjen nostaminen on mahdollista jo eläkkeelle jäädessä.

Nämä ovat hyviä avauksia ja kannustavat suomalaisia säästämiseen ja sijoittamiseen – kansankapitalismiin. Säästämisen ja sijoittamisen on oltava mahdollisimman yksinkertaista ja samaan aikaan monipuolista: mitä enemmän erilaisia sijoitustuotteita on tarjolla, sitä useampi löytää itselleen sopivan tavan, jolla kartuttaa varallisuuttaan tai valmistautua eläkepäiviin.