Digitalisoituvassa työelämässä tarvitaan taitoja, jotka seuraavat työn muutosta. Mutta miten tarvittavat taidot tunnistetaan, ja miten voi arvioida, millainen koulutus olisi hyväksi? Pitäisi luoda osaamisen etsimiseen tarkoitettu sovellus, jossa oppijat ja opintokokonaisuudet löytäisivät toisensa.
Uuden oppiminen ei suinkaan pääty valmistujaisjuhlaan, vaan oppiminen jatkuu läpi koko työuran. Osaamisen ja uuden oppimisen tulisikin olla yksi hyvän elämän osa-alueista, kuten säännöllinen liikunta, riittävä uni ja terveellinen ravinto.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko on korostanut tarvetta entistä tiiviimmälle koulutuksen ja työelämän väliselle yhteistyölle sekä työikäisen väestön monipuolisille koulutusmahdollisuuksille.
Finanssiala ei voisi olla enempää samaa mieltä. Finanssiala esittää jatkuvan oppimisen edistämisen tueksi tekoälyyn pohjautuvaa digitaalista työkalua, johon koottaisiin kansalaisten työkokemus, koulutus ja osaaminen. Näihin tietoihin pohjaten työkalu sitten ehdottaisi relevanttia täydennyskoulutusta ja avoimia työpaikkoja.
Alan maalailema työkalu olisi linjassa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksen kanssa, jossa sopivien palvelujen löytämiseksi kehitetty digitaalinen palvelu yhdistää koulutustarjonnan, ohjauspalvelut ja tietoa työmarkkinoista. Kokonaisuus sisältäisi osaamisen kartoitus-, tunnistamis- ja urasuunnittelupalveluja sekä ennakointitietoa. Älykkäistä sähköisitä palveluista muodostuva kokonaisuus toimii jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän alustana.
Yksi jatkuvan oppimisen jarruista on se, että oman oppimistarpeen arviointi on hyvin vaikeaa. Lentojen, majapaikkojen, lounasruoan ja jopa puolison etsintää varten on omat sovelluksensa, mutta oman osaamisen kehittämiseen ei ole olemassa minkäänlaista apua. Kaavailtu työkalu voisi suositella sopivia koulutuksia käyttäjän osaamiseen ja taustaan nähden niin, että työntekijällä olisi niiden käymisen jälkeen enemmän valttikortteja työmarkkinoilla. Työkalu auttaisi myös työnantajaa löytämään helpommin tarvittavan palvelun osaamisen kehittämiseen.
Finanssialan yritykset ja finanssialan töihin kouluttavat oppilaitokset ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä muun muassa Finanssiakatemia-verkoston avulla. Yhteistyötä kuitenkin voisi syventää entisestään. Tutkintojen ohella opiskeltavia täydentäviä kursseja voisi olla tarjolla paljon nykyistä enemmän. Kun on saatu tutkinto ja menty töihin, niin muutaman vuoden välein voisi suorittaa kurssin, jolla ylläpitää ja kehittää omaa osaamista.
Lisäksi finanssialan yritykset tarjoavat kaikille kiinnostuneille ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajille mahdollisuuden tulla tutustumaan alan työelämään ja päivittämään tietojaan alalla tehtävästä työstä. Tänä vuonna nämä ns. FIT-harjoittelut tarjotaan virtuaalisena, samoin nuorille tarkoitettuja TET-paikkoja rakennetaan virtuaaliseen muotoon. Näin paikkoja voidaan tarjota kaikille Suomen nuorille.
Jatkuva oppiminen ja oppimisen kehittäminen on huomioitu myös alan työehtosopimuksissa. Sekä rahoitus- että vakuutusalalla kilpailukykysopimuksen mukaiset palkattomat työtunnit korvattiin 24 tunnin panostuksella osaamisen kehittämiseen. Jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen ovat muutenkin tärkeitä teemoja molemmissa työehtosopimuksissa.
