Kurkistus verhojen taakse – pankkien stressitesteissä sovellettava metodologia nostattaa kulmakarvoja

Euroopan keskuspankin (EKP), Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ja Finanssivalvonnan juuri julkistamat pankkien stressitestien tulokset kertovat suomalaisten pankkien vakavaraisuuden kestävän, vaikka taloudellinen toimintaympäristö heikkenisi voimakkaasti.

Testien laajuudesta ja merkityksestä kertoo paljon niiden aikataulu ja kesto. Testit alkoivat tämän vuoden alussa, ja kommentteja testien metodologiasta eli testeissä käytettävistä menetelmistä ja oletuksista toimitettiin viranomaisille jo vuoden 2022 puolella. Harmillista kyllä, useita metodologiaa koskevia alan kehitysehdotuksia on jätetty huomiotta.

Testien tuloksia arvioitaessa ja johtopäätöksiä tehtäessä on syytä tiedostaa muutama keskeinen seikka. Testejä käsittelevissä keskusteluissa on kohdistettu kritiikkiä niin EBAn käyttämään metodologiaan kuin EKP:n tapaan käyttää tuloksia pankkien valvonnassa.

Etenkin on tärkeää ymmärtää tarkasti stressitestien metodologia ja siinä annetut oletukset, jotka vaikuttavat lopputuloksiin merkittävästi.

======
Testien alkuperäinen tarkoitus on arvioida,
miten häiriöt vaikuttavat eri pankkien taseisiin ja vakavaraisuuteen.
======

EU:n laajuisissa stressitesteissä arvioidaan, miten pankin vakavaraisuustilanne kehittyy kolmen vuoden aikana. Perustana ovat vuoden 2022 lopun tiedot, joista edetään vuoden 2025 loppuun. Arviossa käytetään kahta eri skenaariota: perusskenaariota ja epäsuotuisaa skenaariota.

Stressitestien laadullinen tulos otetaan huomioon, kun valvoja määrittää erityisesti riskienhallintaan perustuvia niin sanottuja pilari 2 -pääomaohjeistuksia. Pääomaohjeistus kertoo pankille, miten valvoja odottaa pankin kerryttävän pääomiaan jatkossa sitovien pääomavaatimusten lisäksi.

EKP:n yhteisessä pankkivalvonnassa (Single Supervisory Mechanism) arvioidaan stressitestien tulosten pohjalta pankkikohtaisesti, onko pääomavaateita syytä muuttaa. Kyse on merkittäviksi luokiteltujen pankkien pilari 2 -pääomatarpeista. Suomessa Finanssivalvonta tekee saman arvion omassa valvonnassaan oleville pankeille. Jos pankin pääoma supistuu stressitestin epäsuotuisassa skenaariossa liikaa, stressitestien tulokset ovat lähtökohta pilari 2 -pääomaohjeistuksen määrittämiselle. Tällöin viranomainen voi kiristää pankin pääomavaatimusta. Tämä on määritelty EBAn ohjeissa valvojan arviointiprosessista (SREP) ja valvonnallisista stressitesteistä.

Mitä vähemmän pankin pääoma supistuu epäsuotuisassa skenaariossa, sitä pienemmäksi sen pääomaohjeistuksen voi odottaa jäävän. Testien lähestymistapa ja metodologia ajaa väistämättä pankkeja niin sanotusti samaan muottiin erilaisten leikkurien ja oletusten seurauksena.

Testien aikana pankit ovat kritisoineet EKP:n soveltamaa lähestymistapaa. EKP:n katsotaan ohjanneen testien suorittamista suuntaan, jolla tavoitellaan korkeampia pääomavaateita pankeille. Tämän seurauksena EBAn stressitestaus menettää alkuperäisen merkityksensä, jonka tarkoituksena on vahvistaa markkinakuria julkistamalla johdonmukaiset ja yksityiskohtaiset pankkikohtaiset tiedot siitä, miten samat häiriöt vaikuttavat eri pankkien taseisiin ja vakavaraisuuteen.

======
EKP:n katsotaan ohjanneen testien suorittamista suuntaan,
jolla tavoitellaan korkeampia pääomavaateita pankeille.
======

On syytä korostaa, että Suomen Finanssivalvonta on säästynyt kyseiseltä kritiikiltä. Päinvastoin Finanssivalvonnan tapa julkaista valvonnassaan olevien pankkien tulokset on kerännyt suomalaispankeilta kiitosta. Samaa avoimuutta ei ole kaikkialla euroalueella, sillä monissa maissa pienempien pankkien tuloksia ei julkaista.

======
Testeissä sovellettava metodologia nostattaa kulmakarvoja.
======

Testimenetelmiä koskevassa kommentoinnissa eräs esiin noussut seikka koskee testeihin asetettua korkokateleikkuria. EBAn metodologiaan on asetettu korkokatetta koskeva katto, joka leikkaa pankkien korkokatteet tiettyyn rajaan saakka. Nousevien korkojen ympäristössä tämä voi aiheuttaa pankkien tuloksiin merkittäviä heikennyksiä, ja vaikutus on sitä suurempi, mitä enemmän pankilla on taseessaan vaihtuvakorkoisia saamisia. Katto rajoittaa korkokatteen kautta kertyviä ensisijaisten omien varojen määriä ja sitä kautta heikentää suhteettomasti vakavaraisuussuhdelukuja. Euroopan pankkiviranomainen ei siten ole reagoinut riittävästi korkojen nopeaan nousuun.

Vaikuttaa siltä, että katon kalibroinnissa on otettu huomioon ensisijaisesti tyypillinen eurooppalainen tapa käyttää luotonannossa kiinteitä korkoja.  Se ei sovellu hyvin pohjoismaisille pankeille, joilla on taseissaan paljon vaihtuvakorkoisia lainoja. Niiden korot ja sitä kautta pankkien korkotuotot ovat kasvaneet merkittävästi, kun EKP on kiristänyt rahapolitiikkaansa. Liian matalalle asetettu katto johtaa siihen, että testitulokset eivät enää juurikaan heijasta pankkien erilaisia liiketoimintamalleja, ja sen takia tulokset ovat osin kummallisia ja todellisuutta heikommat.

Myös muita arkijärkeä haastavia oletuksia on tehty skenaarioissa. Näihin lukeutuvat muun muassa oletukset osinkojen ja bonusten maksatuksista riippumatta siitä, mikä on pankin tulos ja vakavaraisuus. Testien vaatimusten mukaan pankkien on maksettava osingot pankkien sisäisen osinkopolitiikan maksimin mukaisesti (ts. pankin politiikkaa pakko noudattaa), kun taas johdon bonuksia ei saa jättää maksamatta, vaikka tulos olisikin negatiivinen (ts. pankin politiikkaa ei saa noudattaa).

Yleistä kritiikkiä on kerännyt myös testien laajuus ja yksityiskohtaisuus sekä datankeruun raskaus, johon lukeutuvat datan toimittamiseen ja validointiin liittyvä raskas prosessi.  Ihmetystä herättää myös se, että hyvinkin erilaiset pankit ja liiketoimintamallit puristetaan yhteen kehikkoon. Alueellisia erityispiirteitä ei testeissä täten huomioida. Tämä vaikeuttaa tulosten vertailua, kuten edellä mainittu korkokattoa käsittelevä esimerkki osoittaa.

======
Suomalainen pankkisektori on vakaa ja osoittanut kriisinkestävyytensä viime vuosina.
======

Testimenetelmien erikoisuuksista ja suomalaisia pankkeja kaltoin kohtelevista menetelmävalinnoista huolimatta suomalaisten pankkien testitulokset ovat vahvat. Pankit ovat hyvässä kunnossa ja järjestämättömien saamisten määrä on alhainen. Hyvät tulokset osoittavat, ettei pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ole tarpeen kiristää.

On syytä korostaa, että valvojien toteuttamat stressitestit eivät korvaa pankkien omaa sisäistä stressitestausta, jossa kukin pankki laatii itselleen skenaariot oman tilanteensa pohjalta. Pankin omalla riskienhallinnalla on nyt ja jatkossa tärkeä rooli pankkien sekä laajemmin rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta. Tämän pankkeihin kertyneen sisäisen riskienhallinnan osaamisen ja kokemuksen merkitystä ja roolia ei kannata väheksyä eikä aliarvioida.