Finanssiala tarkastelee pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman asuntopolitiikkaa koskevia kirjauksia melko luottavaisin mielin. Alaa erityisesti kiinnostavat tavoitteet ovat hyvin tasapainossa. Toki siinä vaiheessa, kun tavoitteet alkavat konkretisoitua, teemme varmasti myös tarkennusehdotuksia.
Hallituksen lupaus jatkaa asunto-osakeyhtiöiden paperiset osakekirjat yhteen sähköiseen rekisteriin kokoavan huoneistotietojärjestelmän kehittämistä on hieno asia. Järjestelmän nyt käynnistyttyä siitä on mahdollista luoda entistä toimivampi sisällyttämällä siihen esimerkiksi hallitusohjelmassa väläytetty asuntokohtainen laskennallinen korjausvelkaosuus sekä taloyhtiölainojen määrä. Tällaiset tiedot ovat erittäin hyödyllisiä sekä asunnonomistajalle että asuntoluottoja myöntäville pankeille. Finanssiala toivoo tietojen saatavuuden paranevan myös hallituksen ehdottaman kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmiin käytettävän avustusmahdollisuuden myötä.
Huoneistotietojärjestelmän tietosisältöä voitaisiin kasvattaa suunniteltua nopeammin niin kutsutulla massasiirtomenettelyllä, jossa osakekirjoja hallussaan pitävillä pankeilla olisi mahdollisuus korvata ne keskitetysti sähköisillä merkinnöillä. Kun kauneimmin kuvin varustetut osakekirjat on pelastettu kotikansioihin, ei paperia jäädä kaipaamaan.
Asuntolainan korkovähennysoikeuden poistuminen kokonaan hallituskauden aikana on ennakoitu muutos, johon mukautumista muutoksen asteittaisuus ja vallitseva matala korkotaso ovat helpottaneet. Hallitus selvittää myös mahdollisuutta rajoittaa asunto-osakeyhtiön yhtiölainan vähentämisoikeutta vuokratulon verotuksessa. Tasapainoisesti toteutettuna rajoituksella voitaneen vähentää niitä riskejä, joita asuntosijoittajien suurista velkaosuuksista voi pahimmillaan aiheutua yhtiöiden muille osakkeenomistajille. Muutos on kuitenkin valmisteltava huolella, jotta asuntosijoittaminen säilyisi jatkossakin yhtenä keinona pitää yllä asuntomarkkinoiden toimivuutta. Yli seitsemänkymmenen prosentin nousevista velkaosuuksista halutaan yhtä kaikki kuulla tulevaisuudessa harvemmin.
Asuntoluotot eivät FA:n mielestä ole merkittävin kuluttajien ylivelkaantumista aiheuttava seikka, vaan ylivelkaantumisen hillitsemisessä tärkeämpiä toimia ovat kansalaisten talousosaamisen parantaminen sekä positiivinen luottotietorekisteri, joka mahdollistaa takaisinmaksukyvyn entistä tarkemman arvioinnin. Rekisteriin kootaan tiedot kansalaisen eri luotottajilta ottamista veloista. Nämä keinot onkin kirjattu hallitusohjelmaan; erityisen myönteistä on hallituksen halu lisätä talousosaamista koulutuksessa. On myös huomioitava, että velan vastapainoksi kotitalouksien rahoitusvarallisuus on lähes kolminkertaistunut 2000-luvun alusta.
Valtiovarainministeriön luotsaama, kotitalouksien velkaantumisen rajoituskeinoja pohtiva työryhmä esittää todennäköisesti myöhemmin syksyllä toimia, jotka vaikuttavat myös asuntolainojen myöntämiseen. Jo nyt on kuitenkin selvää, että työryhmän mahdollisten esitysten tehokas toteutuminen edellyttää positiivisen luottotietorekisterin käynnistymistä. Rekisteriä koskevassa edellisvuotisessa selvityksessä on arveltu sen voivan tulla käyttöön vuonna 2023. Asian edistäminen vaatii riittäviä voimavaroja ja valmistelua yhteistyössä sidosryhmien kanssa, jotta rekisterin avaaminen ei loisi ikäviä mielleyhtymiä Iisakinkirkkoon tai Berliinin uuteen lentoasemaan.
Lue arvio koko hallitusohjelmasta finanssialan näkökulmasta täältä.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
