Irakin talousjärjestelmä ei liene asiaan perehtymättömälle suomalaiselle kovinkaan tuttu. Suomalaista ja irakilaista finanssialaa vertaillessa voi tulla ilmi yllättäviäkin eroja.
Monet irakilaiset tekevät ihan tietoisen valinnan jättäessään pankkipalvelut käyttämättä. Isäni hyvästä työpaikasta ja tuloista huolimatta emme koskaan kokeneet tarvitsevamme pankkitiliä. Muistan tosin, kun isoisäni kuoli ja jätti perintönsä äidilleni. Siinä oli liikaa käteistä kotona säilytettäväksi, joten äitini avasi tilin pitääkseen rahat turvassa. Alle vuotta myöhemmin hän osti rahoilla talon ja sen jälkeen sulki tilin – eihän sille ollut enää käyttöä.
Koska Irakissa käytetään kaikkialla käteistä, siellä ei ole kaduilla tai ostoskeskuksissa automaatteja, eikä kortilla voi maksaa. Rehellisesti sanoen yksi tekijä on, että irakilaiset eivät vain luota pankkeihin. Suomessa sen sijaan perusasiatkin kuuluu tehdä pankkitilin kautta, joten täällä pelkän käteisen varassa eläminen olisi pidemmän päälle todella hankalaa. Pidän silti edelleen mielelläni käteistä taskunpohjalla. Olen vain tottunut toimimaan niin, Irakissa kun vastaavasti olisi miltei mahdotonta pärjätä ilman.
Jos olit syypää kolariin, korvaat kaikki vahingot molemmista autoista.
Mitä vakuutuksiin tulee, Irakin ja Suomen välillä on oikeastaan vain yksi ero. Suomessa on monia eri vakuutuksia: taloille, autoille, terveydelle ja niin edelleen. Irakissa tavallinen kansalainen ei käytännössä koskaan vakuuta näitä asioita. Kuinka vaikkapa autokolarit sitten ratkaistaan Irakissa? Jos olit syypää kolariin, korvaat kaikki vahingot molemmista autoista. Joskus perheiden päät saattavat neuvotella keskenään, kuinka paljon kukin kolarin osapuoli maksaa. Joskus tarvitaan liikennepoliisia selvittämään syyllinen.
Yleisesti ottaen kannatan suomalaisen vakuutusjärjestelmän ideaa. Mutta joidenkin sen yksityiskohtien kanssa en ole samaa mieltä – siksi, että vakuutukset perustuvat arvailuun. Jotain saattaa tapahtua tai olla tapahtumatta, mutta maksat joka tapauksessa. Erilaisia vakuutustuotteita on myös ihan liikaa; pitäisin enemmän sellaisesta, missä yhdessä vakuutuksessa on kaikki tarvitsemani turva, ja vuoden päätteeksi saisin palautuksena maksut niiden lajien osalta, joita en käyttänyt. (Vakuutusyhtiöt, olen avoin tarjouksille!)
Noudatan toki uuden maani tapoja, vaikken olekaan kaikesta samaa mieltä. Aloitin avaamalla pankkitilin. Pakolaisille se tapahtuu hieman eri tavalla, ja saattaa kestää viikkoja. Olennaisinta kuitenkin on, että sain projektin alulle, ja tämän kirjoituksen julkaisun aikoihin olenkin varmaan jo asiakas yhdessä Suomen suurimmista pankeista.
Ehkä tämä pieni vertailu näyttää, kuinka erilaisia suomalainen ja irakilainen yhteiskunta voivat olla. Uuden kotimaani erilaisten, mittavien rakenteiden ja järjestelmien opetteluun menee vielä kelpo tovi.
Kirjoittaja Haneen Hashim teki Hankenin maahanmuuttajien koulutusohjelmaan liittyvän kahden kuukauden työelämään tutustumisjaksonsa Finanssialan Keskusliitossa. Kirjoitus on alun perin englanninkielinen.