Markkinakorkojen nopea nousu ja elinkustannusten yleinen kallistuminen ovat herättäneet huolta kotitalouksien pärjäämisestä. On pelätty, että etenkin suuria asuntolainoja viime vuosina ottaneet joutuvat vaikeuksiin. Viranomaiset ovatkin penänneet itselleen uusia keinoja, joilla voitaisiin rajoittaa velanottoa ja ehkäistä ylivelkaantumista.
Käytettävissä olevien tietojen perusteella kotitalouksien kyky hoitaa lainojaan on pysynyt kokonaisuudessaan hyvänä. Apuna ovat olleet vahva työllisyyskehitys, säästöt ja sijoitukset, erilaiset korkokatot ja muut korkosuojauskeinot sekä muun muassa pankkien tarjoamat maksuohjelmien muutokset. Joillain kotitalouksilla on ilmennyt ongelmia, mutta joukko vaikuttaa toistaiseksi pysyneen pienenä.
Lainanottajan maksukyvyn arviointi on keskeisellä sijalla, kun pankki päättää lainan myöntämisestä. Asuntolainan hakijoiden osalta maksukykyä on arvioitu jo yli 10 vuoden ajan Finanssivalvonnan suosituksen mukaisella stressitestillä, jossa laina-aika on enintään 25 vuotta ja korko vähintään 6 prosenttia.
Tämän vuoden alusta tuli voimaan toinen Finanssivalvonnan suositus, jonka mukaan asuntolainan hakijan nettotuloista saisi kulua enintään 60 prosenttia erilaisten velkojen – siis myös muiden kuin asuntolainan – hoitoon. Pankki voi poiketa tästä suosituksesta osassa luotonantoa, jos sille on hyvät perusteet.
Maksukyvyn testaamisen ohella on olemassa runsaasti sääntelyä, jolla ehkäistään kotitalouksien ylivelkaantumista ja rajoitetaan velkaantumisen kasvua. Asuntolainakatto rajoittaa sitä, miten paljon pankki voi myöntää asuntolainaa suhteessa asiakkaan tarjoamiin vakuuksiin. Heinäkuun alusta tuli voimaan asuntolainojen 30 vuoden enimmäispituus sekä rajoituksia taloyhtiölainoille. Jatkossa uudisrakentamista varten myönnettävä taloyhtiölaina voi olla enintään 60 prosenttia asuntojen velattomasta myyntihinnasta, ja lyhennysvapaiden käyttöä laina-ajan alkuvuosina rajoitetaan. Ensi lokakuussa alenee kuluttajille myönnettävien luottojen korkokatto. Samalla luottojen markkinointia koskevia säännöksiä tiukennetaan.
Keväällä 2024 käyttöön tulee positiivinen luottotietorekisteri, josta luotonmyöntäjät saavat ajantasaiset tiedot lainanhakijan veloista ja tuloista. Se parantaa entisestään mahdollisuuksia arvioida asiakkaan maksukykyä.
======
Keväällä 2024 käyttöön tuleva positiivinen luottotietorekisteri parantaa entisestään
pankkien mahdollisuuksia arvioida asiakkaan maksukykyä.
======
Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että hallituskaudella tehdään kokonaistarkastelu kotitalouksien velkaantumisesta ja eri maksukyvyttömyysmenettelyjen toimivuudesta sekä arvioidaan sääntelyn muutostarpeet. Tarkastelussa otetaan huomioon viime hallituskaudella toteutetut uudistukset ja niiden vaikutukset. Ehdotuksia uusiksi velkaantumisen rajoituskeinoiksi – kuten esimerkiksi tulosidonnaiseksi velka- tai velanhoitomenokatoksi – ei ohjelmassa ole.
Kokonaistarkastelun tekeminen velkaantumisesta on hyvä asia, sillä erilaisten velkaantumista rajoittavien toimien yhteisvaikutuksista ei ole kunnollista käsitystä. Toimet vaikuttavat paitsi velkaantumiseen, myös työvoiman liikkuvuuteen, asuntojen hintoihin, vuokra-asuntomarkkinoihin ja muun muassa nuorten mahdollisuuksiin hankkia ensimmäinen omistusasunto. Näistä yhteisvaikutuksista on tarve saada lisätietoa ennen kuin esitetään uusia toimenpiteitä.
Viime kädessä kyse on oikean tasapainon löytämisestä kotitalouksien velkaantumisen rajoittamisen ja luotonsaannin turvaamisen välillä.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kotitalouksien velkaantuminen puhuttaa – onko tulossa lisää rajoituksia?
Viranomaisilla jo mittava arsenaali velkaantumisen rajoittamiseen – yhteisvaikutukset selvitettävä ennen uusien toimien suunnittelua
Velkaantumisen taittamisessa on käytössä jo vyö ja henkselit, mutta lisää ehdotetaan
FA:n Ahosniemi: Kotitalouksien velkaantumisessa on uusien tiukkojen sääntöjen sijaan harkinnan aika
