EU:n päätöksentekokoneisto on ollut viime viikkoina koronakriisin takia ylikierroksilla ja alkuhämmennyksen tilassa. Vielä pari viikkoa sitten pyörineet normaalit EU-lainsäädäntöhankkeet eivät nyt etene – vasta vähän ajan päästä näemme, miten normaali lainsäädäntötyö jatkuu Brysselissä ja millaiset pidemmän ajan vaikutukset kriisillä on finanssimarkkinoiden sääntelyyn.
Nyt alkuvaiheessa viivästyksiä varmaankin tulee sekä uusien esitysten antamiseen että vaikkapa konsultaatioiden aikatauluihin. Sekä viranomaisilla että finanssialan toimijoilla on nyt valtavasti muuta työtä akuutin tilanteen hoitamisessa. Esimerkiksi komission tiedonanto rahanpesun ehkäisyn uudesta sääntelystä on lykätty maaliskuusta toukokuun alkuun. Lisäksi EU:n finanssivalvojat ovat lykänneet erilaisten raportointivelvoitteiden täyttämistä sekä vakuutus-, arvopaperi- että pankkisektorilla.
Lienee selvää, että kriisillä tulee olemaan vaikutuksia myös tulevaan finanssialan sääntelyyn. Kun yhteiskunnan toimintaan ja yritystoiminnan turvaamiseen kohdistuu aivan toisenlaisia vaatimuksia, millaisia vakavaraisuusvaateita pankeille ja vakuutusyhtiöille voidaan asettaa tulossa olevissa Basel III- ja Solvenssi II -uudistuksissa? Entä minkälainen vaikutus kriisillä on poliittiseen halukkuuteen edistää kestävän rahoituksen toimia?
Kaikki jäsenmaat keskittyvät tällä hetkellä kotimarkkinoidensa pelastamiseen. Näemme ehkä myöhemmin, onko kansallisella fokuksella vaikutusta EU:n sisämarkkinoiden toimintaan tai lisääkö se kansallista eriytymistä yhteisestä EU-tason sääntelystä. Selvää kuitenkin on, että EU:kin on vahvempi, kun sen jokaisen jäsenen talous on mahdollisimman hyvässä kunnossa ja kansallisten elvytystoimien merkitys on valtaisa. Tässä finanssialan rooli on aivan keskeinen.
Käynnissä olevat, äärimmäisen tiukalla aikataululla vedettävät Brexit -neuvottelut ovat myös vastatuulessa. Sen lisäksi, että päättäjien huomio kiinnittyy talouden pelastamiseen, ilmoitti EU:n pääneuvottelija Michel Barnier viime viikolla sairastuneensa koronavirukseen. Hänen vastaneuvottelijansa Britanniassa on myös karanteenissa oireiden vuoksi.
Brysselin sääntelyapparaatti on ollut tähän asti aika vanhanaikainen. Viime viikolla selvitettiin vauhdilla, miten päätöksenteko turvataan sosiaalisen eristyksen oloissa. Parlamentti ei matkusta Strasbourgiin täysistuntoihin. Lisäksi päätettiin, että parlamentti voi tehdä päätöksiä myös etänä. Tämä edellyttää hyvää tunnistautumista. Neuvostossakin jäsenmaat kokoustavat epävirallisesti etäyhteyksin, mutta muodolliset päätökset on edelleen tehtävä Brysselissä.
Onneksi katsetta suunnataan myös tulevaan toipumiseen. Keskusteluissa on jo ollut talouden elpymisen suunnitelmat ja uusi eurooppalainen kriisinhallintakeskus.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
