Euroopassa kysytään nyt vanhanaikaista kamreeriosaamista. Koronapandemian, inflaation uuden tulemisen ja nollakorkojen aikakauden päättymisen johdosta yhä useampi joutuu miettimään, miten selvitä jokapäiväisen talouden pyörittämisestä. Varsinkin lapsuudenkodistaan omilleen lähtevät nuoret muodostavat selvitysten mukaan talousvaikeuksiin joutuvien riskiryhmän.
Euroopan komissiossa on herätty huomaamaan, että EU-maiden kansalaisten talousosaamisessa on paljon parannettavaa.
Koronapandemia synnytti uudenlaisia ongelmiin päätyneitä ryhmiä, kun monen toimialan markkinat sulkeutuivat ja ihmiset joutuivat yllättäen työttömiksi tai päätyivät epämääräisiksi ajoiksi lomautetuiksi. Kolmannes eurooppalaisista kotitalouksista ei ollut lainkaan varautunut pandemian tapaisen yleismaailmallisen poikkeustilan vaikutuksiin omaan talouteen.
Komission mukaan tällaisessa tilanteessa tarvitaan taloudellista selviytymiskykyä, jossa tärkeitä ovat erityisesti tietyt osaamisen taidot: henkilökohtaisen talouden budjetointi, taloudellinen varautuminen vastoinkäymisiin, väliaikaisen rahoitusvajeen paikkaaminen ja huijausten tunnistaminen.
Korona ei ole suinkaan ainoa talouden muutokseen vaikuttanut tekijä. Samaan aikaan inflaatio on noussut korkeammalle kuin koskaan nuorimpien aikuisten elinaikana. Nollakorkojen aikakausi on päättymässä, ja tulevaisuudessa lainarahasta joutuu jälleen maksamaan.
Komissio julkaisi yhdessä OECD:n kanssa tammikuussa uusimman talousosaamisen parantamiseen liittyvän suunnitelman, joka rohkaisee jäsenmaita kehittämään omia kansallisia strategioitaan talousosaamisen kehittämiseksi. Samalla suunnitelma lupaa tukea talousosaamisen perustaitojen opettamista jäsenmaiden koulutusjärjestelmissä.
Suunnitelman tavoitteena on luoda kaikille EU-maille talousosaamisen yhteinen käsitteistö ja puitteet. Nämä edesauttavat talousosaamisen edistämiseen liittyvän politiikan ja ohjelmien kehittämistä, ongelmien havaitsemista sekä arviointi- ja mittaamistyökalujen luomista.
Hankkeen tärkeimpänä tehtävänä nähdään talousopetuksen koordinointi ja sen vienti kaikkiin EU:n jäsenmaihin.
Talouden hallitseminen vaatii enemmän taitoja
EU:n rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava irlantilaiskomissaari Mairead McGuinnes kirjoitti Financial Times -lehdessä julkaistussa kolumnissaan, että maailma on muuttunut hänen nuoruutensa ajoista paljon monimutkaisemmaksi varsinkin talouden ymmärtämisen osalta.
McGuinnes oppi talouden perusasiat myymällä seitsemän sisaruksensa kanssa kotitilansa tuotteita oman kylän naapureille. Kaupankäynti oli hyvää harjoitusta talouden perusasioista, ja siinä sivussa lasten oli opittava antamaan rahasta oikein takaisin. Talousoppi oli siis kovin käytännönläheistä.
McGuinnesin mukaan nykyään on toisin. Jokaisella kuluttajalla on älypuhelimensa kautta saatavilla napin painalluksella mitä monimutkaisempia maksu-, rahoitus- ja investointipalveluja. Ne helpottavat elämää ja tarjoavat mahdollisuuksia, joista aikaisemmin saattoi vain haaveilla.
Se, että palvelut ovat saatavilla taskussa, ei kuitenkaan tee niiden käyttöön liittyviä riskejä lainkaan sen pienemmiksi kuin ennenkään, päinvastoin. Talouden hallitseminen on nykyisessä sovellus- ja vaihtoehtoviidakossa vaativampaa kuin aikaisemmin. Hölmöjä päätöksiä on helpompi ja nopeampi tehdä kuin aikaisemmin.
Työkseen talouslukuja seuraavan McGuinnesin mukaan kolmannes EU-maiden kotitalouksista ei ole edelleenkään varautunut tavallisuudesta poikkeaviin tilanteisiin. Muun muassa koronapandemia ja kallistuva energia ovat johtaneet miljoonat ihmiset ongelmiin taloutensa kanssa. Manchesterin yliopiston mukaan noin 80 miljoonaa kotitaloutta eri puolilla Eurooppaa oli marraskuussa 2021 vaikeuksissa lämmityslaskujensa kanssa.
Säästöpuskureita pahan päivän varalle ei yksinkertaisesti ole. Monet niistäkin, jotka yrittävät säästää, eivät tiedä, miten säästöt olisi järkevintä sijoittaa.
Tietämättömyys perusasioista on maailmanlaajuista eikä koske yksinomaan Eurooppaa. Yhdysvalloissa julkaistussa Bankrate-tutkimusyhtiön selvityksessä paljastui, että 38 prosentilla amerikkalaisista asuntovelallisista ei ollut mitään käsitystä siitä, minkälainen korko heidän lainallaan on. Korkojen laskiessa suurin osa, 74 prosenttia velallisista ei ollut koskaan edes yrittänyt säästää menoissaan kilpailuttamalla vanhoja korkeampikorkoisia lainojaan.
Talousosaamisen lisääminen ei tietenkään ratkaise kaikkia ongelmia. Sen lisäksi tarvitaan riittävän hyvin säänneltyä rahoitusalaa, toimivaa kuluttajansuojaa ja helposti saatavilla olevaa tietoa eri vaihtoehdoista ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi.
Talousosaamisen taso vaihtelee eri EU-maissa ja myös maiden sisällä merkittävästi, mutta keskimäärin se on liian alhaisella tasolla, McGuinnes kirjoittaa. Yhtenä erityisenä riskiryhmänä hän pitää nuoria aikuisia, joita varten EU on yhdessä OEDC:n kanssa valmistelemassa erillistä toimintasuunnitelmaa, jonka on tarkoitus tulla ulos ensi vuonna.
Kiusauksia jonoksi asti
McGuinnesin varoitukset saavat tukea myös kanaalin toiselta puolelta, EU:sta eronneesta Britanniasta. Siellä taloutta synkentää muiden tekijöiden lisäksi brexitin pitkä varjo, jonka on ennakoitu supistavan maan bruttokansantuotetta vuoteen 2030 mennessä noin neljä prosenttia – kaksi kertaa enemmän kuin koronapandemian väliaikainen vaikutus vuosina 2020 ja 2021.
Keskustaoikeistolaisen Centre for Social Justice -ajatushautomon tammikuussa teettämän mielipidekyselyn mukaan Britanniassa lähes puolet aikuisista, 44 prosenttia, kertoi tarvitsevansa apua päivittäisissä raha-asioissaan. Nuorista aikuisista jopa 68 prosenttia kertoi puutteellisen talousosaamisen ajaneen heidät taloudellisiin vaikeuksiin. Selvitykseen otti osaa 4 000 brittiä.
Ongelmia aiheuttaa tavallisten elämisen kustannusten nousu, erityisesti energian hinnan kallistuminen. Samaan aikaan markkinoille on tuupattu ennätysmäärin uusia luottopalveluja, joiden riskejä osa kuluttajista ei kokemattomuuttaan osaa varoa.
Vastuu on siirtynyt kuluttajille
Kun lainan hakemiseen ei tarvita enää käyntiä pankissa vaan kaikki hoituu kännykällä ja luottopäätökset tekee robotti, vastuu on siirtynyt yhä enemmän kuluttajille itselleen ja mahdollisuudet vääriin päätöksiin ovat suuremmat kuin silloin, kun velkaantumisen portinvartijoina olivat pankkien lainanantoa vahtivat kamreerit. Velkaantuminen paljon helpompi panna alulle nykyisellä tekniikalla kuin aikaisemmilla käytännöillä.
Ongelmia lisää osaltaan se, että kiusauksia on tyrkyllä jonoksi asti. Esimerkiksi markkinaosuuksista taistelevat kulutuselektroniikkayritykset tarjoavat toinen toistaan hövelimpiä osamaksusopimuksia kaikille, joilla on vielä luottotiedot kunnossa. Brittitutkimuksessa kymmenen prosenttia vastaajista kertoi rahoittaneensa koko joulunviettonsa lahjoineen velaksi.
”Pelkäämme, että osalla heistä ei ole mitään käsitystä siitä, mitä noiden velkojen maksamatta jättämisestä seuraa”, varoittaa Centre for Social Justice -ajatushautomon johtaja Joe Shalam Financial Timesin haastattelussa.
Vanhemmilla on suuri vastuu
Suomalaisen Talous ja nuoret TAT-järjestön viime vuonna julkaiseman tulevaisuusraportin mukaan kodin rooli nuorten ja nuorten aikuisten talousosaamisessa on merkittävä.
Jos oman talouden pyörittämisen perusasioita ei ole koskaan joutunut kotona opettelemaan, itsenäistyminen on kuin uintitaidon testaamista hyppäämällä ensimmäistä kertaa elämässään veteen altaan syvässä päädyssä.
Talousosaaminen on yhdistelmä tietoisuutta, taitoja, tietoa, asennetta ja vastuullista käyttäytymistä. Nämä ovat kaikki välttämättömiä järkevien taloudellisten päätösten tekemiseksi.
Ihmisten pitäisi vähintään osata tehdä omat lyhyen ja pidemmän aikavälin budjettinsa. Jos rahaa jää yli, sen sijoittaminen turvallisesti on jo talousosaamisen jatkokurssin sisältöä.
Velkaantumisongelmaa paikataan lisävelalla
Erityisen pulmallisena alan asiantuntijat pitävät sitä, että ongelmiin ei haeta apua niin ajoissa, että niihin ehdittäisiin vielä vaikuttaa ilman suurempia vahinkoja. Omista talousongelmista puhumista pidetään liian usein tabuna, ja sen pelätään johtavan leimautumiseen. Siksi kasvavaa velkaongelmaa yritetään paikata ottamalla lisää velkaa.
Suomeen avattiin talousosaamiskeskus
Tarve kansalaisten talousosaamisen vahvistamiseen on havaittu myös Suomessa. Tammikuussa Suomen Pankin rahamuseon yhteyteen avattiin talousosaamiskeskus.
Suomessa on myös jo varauduttu siihen, että EU tulee jatkossa vaatimaan jäsenmailtaan toimenpiteitä kansalaisten talousosaamisen kohentamiseksi. Oikeusministeriö ryhtyy puolestaan tänä keväänä viemään eteenpäin Suomen Pankin tekemää ehdotusta Suomen ensimmäisestä talousosaamisen strategiasta.
Viime vuoden kesäkuun lopussa 389 200 suomalaisella eli 8,5 prosentilla aikuisista oli maksuhäiriömerkintöjä.
Ajoissa haettu ammattiapu olisi kuitenkin usein juuri se keino, jolla velkaantumiskierre voitaisiin saada katkaistua ennen kuin se paisuu hallitsemattomaksi.
Vaikka esimerkiksi Suomessa pikavippiyhtiöiden toimintaa on rajoitettu, monissa muissa maissa ne toimivat edelleen niin vapaasti, että kierre rahoittaa edellisiä vippejä seuraavilla vipeillä alkaa helposti ja johtaa pahimmillaan velkoihin, joiden maksaminen korkoineen on tavallisilla palkkatuloilla ylivoimaista.
On paradoksaalista, että satojen tuhansien eurojen velkakierre voi lähteä liikkeelle muutamien kymppien tai satasten suuruisista lainoista.
Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 10.2.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
MustRead: Epävarmuudet varjostavat rahoitusalaa ensi vuonna, mutta tällä kertaa pankit ovat aiempaa valmiimpia rytinään
Euroopan yritykset kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi paljastavat, että markkinoita vastaan on vaikea taistella – helpoin ratkaisu on valita asuinpaikkansa oikein
MustRead: Poikkeuksellista mikromanagerointia ja ”ristikuulusteluja” – suurten eurooppalaispankkien kritiikki EKP:ta kohtaan kovenee
Kun poliitikot viis veisaavat asiantuntijoiden varoituksista, kansalaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan