Korona voi olla myös ammattitauti

Kesäkuun 10. päivänä vajaa vuosi sitten etäkokoustaan pitänyt tapaturma-asiain korvauslautakunta käsitteli vakuutusyhtiöltä tullutta lausuntopyyntöä. Lausuntopyyntö liittyi epäiltyyn ammattitautiin, jossa altisteena oli biologinen tekijä, virus nimeltään SARS-CoV-2 ja sen aiheuttamana sairautena covid-19, eli korona. Tähän mennessä lautakunta on antanut yli 300 korvaussuositusta koronasta ammattitautina.

Onneksemme suomalainen ammattitautien korvausjärjestelmä oli valmis ottamaan vastaan uuden ammattitautialtisteen ja sen aiheuttaman sairauden. Meillä ei ollut tarvetta lähteä muuttamaan lakia, kuten joissakin Euroopan maissa tehtiin.

Milloin korona voi olla ammattitauti?  

Jotta koronasairaus voi tulla korvattavaksi ammattitautina, altistumisen on pitänyt tapahtua työssä. Altistuminen virukselle esimerkiksi kodin ja työpaikan välisellä matkalla ei kuulu näihin olosuhteisiin. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on todettu koronasairaus. Pelkkä altistus virukselle ei ole ammattitauti.

Ammattitauti on määritelty työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Keskeistä ammattitautimääritelmässä ovat altistetekijät, jotka ylipäätään voivat olla ammattitaudin aiheuttajia, sekä olosuhteet, joissa altistuminen on tapahtunut.

Ammattitaudista maksettavia korvauksia ovat muun muassa päiväraha ja tapaturmaeläke sekä sairaanhoitokulujen ja kuntoutuksen kustannukset. Vakuutusyhtiö ei järjestä tutkimuksia, sairaanhoitoa tai kuntoutusta, vaan ne tulevat julkisen terveydenhuollon kautta. Vakuutusyhtiön tehtävänä on korvata kustannuksia.

Laissa määriteltyjä ammattitautialtisteita on kolmea ryhmää: fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia. Altisteista johtuvia ammattitauteja ovat esimerkiksi jonkin kemikaalin toistuvasta hengittämisestä aiheutunut astma tai toistuvasta liikkeestä aiheutunut rasitusvamma. Altistumisen on tapahduttava joko työssä, työntekopaikan alueella tai työhön liittyvässä koulutuksessa.

Yksittäisen työntekijän koronasairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää aina hänen altistumisolosuhteensa selvittämistä. Vakuutusyhtiön korvauskäsittely tarvitsee tietoa siitä, missä olosuhteissa altistuminen virukselle on todennäköisesti ja pääasiallisesti tapahtunut. Tässä auttaa käytännössä virustartunnan lähteen selvittäminen ja tartuntaketjun kartoittaminen. Muuten vakuutusyhtiö ei pysty todentamaan, onko altistuminen tapahtunut lain edellyttämällä tavalla.

Miten koronasairauden ammattitautikäsittely etenee?

Ammattitaudin korvausasia tulee vakuutusyhtiössä vireille työnantajan ilmoituksella. Myös työntekijä tai hoitolaitos voi laittaa asian vireille toimittamalla vakuutusyhtiölle lääketieteellisiä selvityksiä. Koronasairauksissa haasteena voi olla se, osaako työnantaja tunnistaa tai epäillä työntekijän sairauden työperäisyyttä ja siten tehdä ilmoituksen vakuutusyhtiölle. Työterveyshuollolla on oma tärkeä roolinsa työperäisyyden arvioinnissa.

Keskeisiä vakuutusyhtiön korvauskäsittelyssä käyttämiä asiakirjoja ovat työnantajan vahinkotapahtumailmoitus ja sairautta koskevat lääketieteelliset selvitykset. Sairauden toteaminen ammattitaudiksi edellyttää sellaista lääketieteellistä tutkimusta, jossa on käytettävissä riittävä tieto työntekijän työolosuhteista ja työhön liittyvästä altistuksesta. Jos tietoja ei saada, sairautta ei voida todeta ammattitaudiksi.

Vakuutusyhtiö antaa kirjallisen päätöksen siitä, korvataanko sairaus ammattitautina. Tapaturmavakuutuskeskuksessa toimiva, vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntöjä yhtenäistävä tapaturma-asiain korvauslautakunta on ohjeistanut vakuutusyhtiöitä pyytämään siltä lausuntoa koronasairauteen liittyvistä korvausasioista ja myös siitä, onko sairaus korvattava ammattitautina. Lautakunnan lausunto ei sido vakuutusyhtiötä mutta pääsääntöisesti yhtiöt noudattavat sen suosituksia.

Kun korona todetaan ammattitaudiksi, työntekijällä on oikeus työtapaturma- ja ammattitautilain mukaisiin korvauksiin. Jos sairaus ei ole korvattava ammattitauti, kyseeseen tulevat Kelan maksamat sairausvakuutuslain etuudet.

Suomessa koronaa ei automaattisesti korvata ammattitautina millekään ammattiryhmälle, vaan kaikissa tapauksissa edellytetään samoja selvityksiä. Joissain muissa maissa on käytössä ns. olettamasäännöksiä, joiden mukaan tiettyjen ammattiryhmien (mm. terveydenhuollon henkilöstö) koronasairaus oletetaan ammattitaudiksi, jos muuta ei osoiteta.

Ensimmäisen koronavuoden saldo – yli 300 ammattitautisuositusta

Korvauslautakunta antoi ensimmäisen suosituksensa työntekijän koronasairauden korvaamisesta ammattitautina kesäkuussa 2020. Maaliskuun 2021 loppuun mennessä lautakunta on käsitellyt yhteensä 355 vakuutusyhtiöiden lausuntopyyntöä. Niistä 304 tapauksessa on suositeltu vakuutusyhtiölle koronan korvaamista ammattitautina. Sairaanhoitajat ja lähihoitajat ovat ammattiryhmiä, joita valtaosa ammattitauti-ilmoituksista on koskenut. Vielä ei ole käytettävissä luotettavaa tilastotietoa siitä, mikä on korona-ammattitautien aiheuttama korvausmeno työtapaturmavakuutukselle. Talven aikana uudeksi haasteeksi ovat tulleet koronasairauteen kytkeytyvät pitkäaikaiset oireet. Niiden syy-yhteys virukseen on vielä lääketieteellisesti selvitettävänä. Aikanaan muodostuu linjaus myös siihen, miten pitkittyviin koronatapauksiin suhtaudutaan työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksessa.

Kirsi Pohjolainen
Kirjoittaja on lakiyksikön johtaja Tapaturmavakuutuskeskuksessa.