Huoltajan kuolema romahduttaa usein perheen elintason ja järkyttää elämänpiiriä dramaattisesti. Jos perhe haluaa säilyttää elintasonsa, se on tehtävä itse esimerkiksi henkivakuutuksen avulla: julkinen turva antaa vain vähimmäissuojan köyhyyttä vastaan.
Kollektiivista turvaa tarjoaa osittain työeläke-, liikenne- ja tapaturma- sekä työntekijäin ryhmähenkivakuutus, mutta niiden antama turva harvoin kattaa huoltajan kuoleman aiheuttaman laskun elintasossa. On perheelle kova paikka, jos surun keskellä joutuu myös stressaamaan, onko enää esimerkiksi varaa asua nykyisessä kodissa.
Vain noin kymmenellä prosentilla suomalaisista on vähintään yksi kuoleman varalta otettu henkivakuutus. Asia selviää Finanssiala ry:n Etlalta tilaamasta tutkimuksesta, joka valottaa suomalaisten suhtautumista henkivakuutukseen korona-aikana. Tutkimuksesta selviää, että suomalaiset ottivat ensimmäisen koronavuoden 2020 keväällä 20 prosenttia enemmän henkivakuutuksia kuin aiempina vuosina vastaavaan aikaan.
Toisen tai ainoan huoltajan kuolema jättää väkisinkin ison loven perheen talouteen. Koronapandemia isoine kuolinlukuineen sai ihmiset tiedostamaan, millainen taloudellinen riski huoltajan kuolemaan liittyy. Riittävän suuri henkivakuutus turvaa jäljelle jäävän perheen kodin ja kulutusmahdollisuudet entisenlaisina. Erityisen tärkeä vakuutus on silloin, kun on lapsia ja lainaa. Lakisääteisen sosiaaliturvajärjestelmän antama taloudellinen turva on kaavamainen, ja sen sisältö sekä mahdollinen turvavaje ovat monelle kansalaiselle epäselviä.
Suomalaiset tunnetusti vakuuttavat omaisuutensa paremmin kuin itsensä. Talousosaamiseen kuuluu tärkeänä osana vakuutukset, joihin liittyy myös oman kuoleman riskin turvaaminen. Kuolema on aiheena monelle vähintäänkin luotaantyöntävä: kuolemaa ei tee mieli ajatella eikä pohtia omaa varautumistaan tähän äärimmäiseen tapahtumaan. Henkivakuuttaminen suojaa myös huoltajan kuoleman kasvattamalta sosiaaliselta riskiltä. Elintason laskun myötä voi jäljellä jäävillä omaisilla olla edessä muutto uusine kouluineen ja elinpiireineen. Turvavaje näkyy niin sanotussa kuolemanvaraturvan vajeessa, eli rahasummassa, joka puolison kuoleman vuoksi menetetään muun muassa saamatta jääneinä palkkatuloina.
======
Suomalaiset tunnetusti vakuuttavat omaisuutensa paremmin kuin itsensä.
======
Myös aviopuolison leskeneläkkeen määräytymisessä on tapahtunut viime vuosina muutoksia. Myös nämä muutokset ovat suomalaisilla huonosti tiedossa.
Etla on laskenut, että huoltajan kuolemasta aiheutuvan vakuutusturvan vaje on henkilöä kohti keskimäärin 65 000–70 000 euroa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus selvitti asiaa jo vuonna 2007. Näistä tutkimuksista selviää, ettei turvavaje ole kohentunut 15 vuodessa juuri lainkaan.
Vajetta ei voi pitää tietoisena riskinottona vaan pikemminkin tietämättömyytenä ja liian suurena luottamuksena julkiseen turvaan. Suomessa lakisääteinen sosiaaliturva kattaa vain osan riskeistä, ja turvan taso jää yleensä melko matalaksi. Monet eri aikoina tehdyt kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että kansalaiset tuntevat erityisesti perheenhuoltajan kuolemaan liittyvän lakisääteisen sosiaaliturvan huonosti. Täydentävälle turvalle, kuten vapaaehtoisille vakuutuksille tai säästämiselle on tarvetta kansalaisten taloudellisen hyvinvoinnin turvaamisessa.
Vaikka tietoisuus henkivakuuttamisesta on kasvussa, kuolemaan varautumisen merkityksestä ja riskiturvasta tarvitaan edelleen lisää tietoisuutta. Suomessa kuolee vuosittain noin 7 000 työikäistä, eikä puolison kuolemaan ole varauduttu riittävästi.
Itse otetun henkivakuutusturvan kannalta ei ole merkitystä, miten tai missä kuolee. Lakisääteiseen turvaan sen sijaan vaikuttaa esimerkiksi kuolintapa, vaikka perheelle ei ole merkitystä, onko vanhempi kuollut auto-onnettomuudessa vai sairauteen. Lisäksi erityisesti nuorilla perheillä on eniten menetettävää: lapset ovat usein pieniä, ja huoltajilla on odotettavissa vielä runsaasti tuloja.
Tällöin turvavaje – elintason säilymiseen vaadittavan lisärahan määrä – on suuri. Sopiva vapaaehtoisen vakuutusturvan määrä olisi perheen kahden vuoden bruttotulot.
Etlan tutkimus Miten korona vaikutti perheiden henkivakuutusturvaan julkaistiin 19.9.2023. Katso julkaisutilaisuuden tallenne tästä:
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkaa maltillista kasvuaan – suosion taustalla ihmisten halu varautua yllättäviin riskeihin
Vaisu talouskehitys ja geopoliittiset jännitteet eivät horjuttaneet finanssisektorin vakavaraisuutta
Toivooko vakuutuksenottaja vahinkoa, jotta saisi vakuutuksestaan hyötyä?
OP Ryhmän Ritakallio: Vakuutusalan datankäytöstä tarvitaan enemmän keskustelua
