Komissio on linjannut finanssipalveluiden, pankkiunionin ja pääomamarkkinoiden kehittämisen suuntaa vuoteen 2019 saakka, jolloin nykyisen EU-parlamentin ja komission toimikausi päättyy. Finanssikomissaari Valdis Dombrovskis valotti syyskuisessa puheessaan komission prioriteetteja. Myös kesäkuussa annetussa pääomamarkkinaunionin väliaikaraportissa esitellään niitä hankkeita, joita komissio erityisesti haluaa edistää.
Komission keskeisenä tavoitteena on pankkiunionin jatkokehittäminen. Eri maiden pankkisektoreilla olevia riskejä on vähennettävä. Riskien yhteisvastuuta koskeva keskustelu on noussut voimakkaasti pintaan myös EU:n tulevaisuutta koskevassa keskustelussa. Vireillä olevat pankkiunionin viimeistelyä koskevat esitykset saavat Saksan vaalien jälkeen uudelleen vauhtia. Näemme varmastikin myös uusia ehdotuksia EMU:n syventämiseksi ja yhteisvastuun lisäämiseksi.
Pääomamarkkinaunionin kehittäminen on toinen komission isoista tavoitteista. Siihen kuuluvien tärkeimpien esitysten käsittelyä on kiihdytettävä, jotta komission tavoite eurooppalaisista monipuolisista ja rajat ylittävistä pääomamarkkinoista toteutuisi vuoteen 2019 mennessä. Melkein kaikki käsiteltävänä olevat tai pian annettavat ehdotukset liittyvätkin tähän tavoitteeseen. Komissio katsoo myös, että pääomamarkkinaunionin autonomisuutta ja riippumattomuutta Lontoon finanssimarkkinoista on kehitettävä.
Britannian EU-erosta käytävät neuvottelut etenevät omaa uraansa, eikä neuvotteluissa päästä vielä pitkään aikaan keskustelemaan esimerkiksi finanssialan kauppasopimuksesta. Silti Brexitiin liittyvät kysymykset vaikuttavat jo neuvoteltavana oleviin finanssialan ehdotuksiin.
Jos merkittäviä finanssimarkkinoiden toimijoita jää EU:n ulkopuolelle, se saattaa aiheuttaa EU:n finanssimarkkinoiden vakausriskin. Onko EU:n mahdollista valvoa keskeisimpiä finanssialan toimijoita, vaikka ne toimisivat EU:n ulkopuolelta? Millaisia toimivaltuuksia eurooppalaisilla valvojilla voi olla kolmansien maiden toimijoihin? Kysymykset sisältyvät viime viikolla annettuun komission uudistusesitykseen eurooppalaisten finanssivalvojien toiminnasta ja toimivaltuuksista. Eurooppalaisten valvojien toimivaltuuksia on tarkoitus lisätä Brexit-näkökohdat huomioiden. Yhtenäisempi ja tehokkaampi finanssivalvonta EU:ssa estää myös riskien leviämisen EU-maiden ja kolmansien maiden finanssimarkkinoiden välillä.
Eurooppalaisilla finanssivalvojilla on jo nyt paljon valtaa alemman tasoisten määräysten ja ohjeiden antamisessa. Komissio haluaa lisätä niiden toimivaltaa entisestään mm. riskipääomarahastojen, listautumisesitteiden ja viitearvojen valvonnassa. Lisäksi komissio on ilmoittanut pohtivansa fintech-toimijoiden EU:n laajuista toimilupaa ja valvontaa, joka kuuluisi myös eurooppalaisten valvojien tehtäviin.
Finanssialan digitalisaatio ja fintech-ilmiöiden sääntely ovat myös komission prioriteettilistalla. Komissio julkaiseekin ensi vuoden alkupuolella suunnitelman, joka koskee fintech-yritysten sääntelyn tarpeita. Siinä komission on mietittävä tasapainoista lähestymistapaa innovaatioiden ja rajat ylittävien palveluiden edistämisen sekä kuluttajansuojan ja systeemiriskien torjunnan välillä. Fintechien EU-toimilupien lisäksi komissio haluaa antaa eurooppalaisille finanssivalvojille koordinaatiovastuun fintech-innovaatiokeskusten ja erilaisia kokeiluja tukevan lievemmän sääntelyasenteen ”hiekkalaatikoiden” kehittämisessä. Toimintasuunnitelmaan kuulunee myös joukkorahoituksen sääntely.
Vähittäisfinanssipalveluissa komissio haluaa saada rajat ylittävien maksujen kulut alemmiksi. Monet fintech-innovaatiot edellyttävät myös asiakkaiden sähköisen tunnistamisen kehittämistä. Nämäkin hankkeet ovat komissiossa selvitettävänä. Lisäksi jäsenmaiden väliset neuvottelut eurooppalaisesta standardoidusta eläkesäästämistuotteesta ovat jo käynnissä. Komissio painottaa, että vapaaehtoista pitkäaikaissäästämistä on tuettava ja siihen on luotava eurooppalainen säästämistuote, jota voidaan markkinoida yli rajojen ja joka on helppo siirtää ihmisen mukana maasta toiseen. Neuvottelut saattavat olla hankalia.
Finanssialan vastuullisuus on niin ikään yksi komission kärkiteemoista. Tästä komissio antaa tarkempia tavoitteita sisältävän toimintasuunnitelman sen jälkeen, kun komission korkean tason työryhmä on antanut suosituksensa ensi vuoden alkupuolella. Vakuutusalalla komissio pohtii viime vuosikymmenen suurhankkeen, Solvenssi II-vakavaraisuussääntelyn osittaista uudistamista. Ehdotus saattaa tulla jo ensi vuonna. Myös vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisua koskevia toimia pohditaan.
Suomessa valmistaudutaan jo omaan, kesällä 2019 alkavaan EU-puheenjohtajuuskauteen. Monet nykyisistä teemoista ja hankkeista ovat tuolloinkin esillä. On selvää, että myös Brexit-kysymykset vaikuttavat tuolloin finanssialan ehdotuksista käytäviin neuvotteluihin.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
