Kilpailu on yksi hajautetun eläkejärjestelmän hyödyistä, muttei ainoa

Keskustelussa työeläkkeistä usein unohtuu, että työeläkevakuutusyhtiöt ovat yksityisoikeudellisia vakuutusyhtiöitä. HS Visio analysoi 26.9.2024 artikkelissaan kestoaihetta, työeläkevakuutusyhtiöiden yhdistämistä.

Hieman kärjistäen yhtä hyvin voisi vaatia vaikka pankkien yhdistämistä. Tai vielä enemmän kärjistäen, miksi meillä ylipäänsä on niin monta ruokakauppaa? Turhia markkinointikuluja siitä tulee ja samaa maitoa myydään. Loppujen lopuksi kyse on siitä, uskotaanko kilpailun tuovan hyötyä.

Vaikka työeläke on lakisääteinen tuote, on työeläkevakuutusyhtiöillä kilpailuelementtejä. Onko kilpailu toiminut?  Vertailevaa tutkimusta kuvitteelliseen monopolilaitokseen on mahdotonta tehdä, mutta ainakin kulujen kehitys on pysynyt tilastojen valossa hyvin kurissa – myös ilman fuusioita.

Kirjoituksessa haikaillaan Kanadan eläkejärjestelmän perään. Kirjoittaja viitannee Kanadan lakisääteiseen niin sanottuun CPP-työeläkejärjestelmään. Koska lakisääteinen työeläke tarjoaa melko matalan etuustason, on Kanadassa myös runsaasti lisäeläkejärjestelmiä. Kokonaisuutena järjestelmä ei ole siis keskitetty.

Erikseen mainitaan Kanadan eläkejärjestelmän (CPP:n) erityisen hyvät sijoitustuotot. Kirjoittaja haluaisi Suomen eläkejärjestelmän sijoittavan passiivisesti. Huomaamatta jää, että Kanadassa sijoitusstrategia nimenomaan painottaa aktiivisuutta. Hyvien tuottojen ja passiivisen sijoitusstrategian yhteys ei siis ole ilmeinen.

Ei ole selvää, että korkeammat kulut johtaisivat heikompaan nettotuottoon, kuten todetaan myös Finanssivalvonnan eläkelaitosten sijoituskulututkimuksessa 2021. Sijoituskulut painottuvat tiettyihin omaisuuslajeihin, kuten pääomasijoituksiin ja kiinteistöihin.

Sijoitustuottojen vertailu on tarkkaa puuhaa. Niitä tehdessä kannattaa pureutua myös mahdollisiin syihin, josta tuottoerot johtuvat. Esimerkiksi valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa tuottoihin yllättävän paljon, kuten kirjoituksen takana olevasta Eläketurvakeskuksen vertailusta voi lukea. Vertailuryhmä on myös tärkeä. Jos OECD:n Pension Market in Focus 2023 -julkaisua on uskominen, Suomen rahastoeläkkeiden kymmenen vuoden reaalinen keskituotto on kuudenneksi paras 28 maan joukosta.

======
Merkittävintä on se, että yksityisoikeudellisten laitosten varat ja sijoituspäätökset
ovat päivänpolitiikan ulottumattomissa.
======

Suomen hajautettu eläkejärjestelmä tunnutaan näkevän jonkinlaisena menneisyyden virheenä, joka pitäisi oikaista. Sattumalta eläkejärjestelmäämme ei ole kuitenkaan tällaiseksi rakennettu.

Kilpailu ei ole ainoa hyöty. Päätöksenteko ja riskienhallinta on hajautunutta. Merkittävintä on kuitenkin se, että yksityisoikeudellisten laitosten varat sekä sijoituspäätökset ovat päivänpolitiikan ulottumattomissa. Riittää, kun katsoo mitä Euroopassa tapahtui finanssikriisin aikoihin eläkevaroille, ja huomaa riskin olevan todellinen. Tai jos tämä ei riitä, voi tutustua vaikka vuoden 2015 ylimääräiseen puolen miljardin euron siirtoon pois Valtion eläkerahastosta.

Tämä ei tarkoita, etteikö parantamisen varaa olisi. Suomen eläkejärjestelmä ei ole täydellinen. Suurimpia vahvuuksia on kuitenkin se, että Suomessa eläkejärjestelmä on pystynyt sopeutumaan muutoksiin harkitusti pitkäjänteisyyttä vaarantamatta. Jäämme odottamaan, mitä uusi eläkeuudistus tuo tullessaan.

Lyhennetty versio kirjoituksesta on julkaistu myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla.