Kestävä rahoitus on esimerkki toiminnasta, jossa arvot menevät toisinaan taloudellisen edun edelle

Suomalainen finanssiala on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin. Maailman valtioiden tekemät sitoumukset eivät kuitenkaan ole riittäviä niiden saavuttamiseksi, ja on hyvin mahdollista, että pallomme lämpenee sitä enemmän. Edunvalvonnassa edistämme kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa sen välttämiseksi.

Yhtiötasolla 1,5 asteen tavoitteeseen sitoutuminen on kuitenkin arvopohjainen riski: samat yritykset eivät välttämättä menesty yhtä hyvin yli 2 astetta lämpenevässä maailmassa kuin 1,5 asteen uralla olevat. Kaikki yritykset tekevät arvovalintoja, ja hyvä niin. Finanssialalla arvovalinnat voivat olla haastavia, sillä ne eivät välttämättä ole yhteensopivia alan vakauden takaamiseksi asetettuja vakavaraisuuden ja hyvän riskienhallinnan vaateiden kanssa. Esimerkiksi työeläkeyhtiön ensisijainen tehtävä on turvata, että eläkevaroja riittää myös tulevaisuuden sukupolville, ei ottaa merkittäviä riskejä uusien teknologioiden rahoittamiseksi.

Jotta sijoittamisessa voitaisiin toimia arvoperustaisesti, tulee arvojen joko käydä yksiin taloudellisten tekijöiden kanssa tai sijoittajilta saada hyvin selkeä mandaatti edistää arvoja, vaikka se tapahtuisi taloudellisten tekijöiden kustannuksella.

Vastuullisessa sijoittamisessa on löydetty joitain yleisesti jaettuja eettisiä periaatteita. Esimerkiksi tupakkateollisuuteen ja joukkotuhoaseisiin sijoittamista ei usein pidetä vastuullisena. Laajemmin tällaisia laajasti jaettuja arvoja voi olla vaikea löytää, sillä kokonaisten laillisten toimialojen ulossulkeminen ei olisi yksiselitteistä, eikä järkevääkään. Esimerkiksi vihreän siirtymän kannalta on olennaista vauhdittaa saastuttavien toimintojen siirtymistä vihreämpään suuntaan, ei vain valikoida rahoitettavaksi valmiiksi vihreitä yrityksiä.

======
Jotta sijoittamisessa voitaisiin toimia ensisijaisesti arvoperustaisesti,
tulee sijoittajilta saada hyvin selkeä mandaatti edistää arvoja
myös taloudellisten tekijöiden kustannuksella.
======

Kestävän rahoituksen sääntelyllä pyritään luomaan kestävyyteen liittyviä yhteisiä pelisääntöjä. Se toisaalta helpottaa arvovalintoja sijoittamisessa, mutta myös nostaa rimaa niille, jotka eivät niitä halua tehdä. Sääntelyn kautta myös yritysten raportoima kestävyystieto lisääntyy. Se auttaa finanssialaa ottamaan kestävyystekijöitä paremmin huomioon omassa toiminnassaan.

======
Kestävyystietoja voi verrata ruoan ravintotietoihin.
Niitä tarvitaan, jotta voidaan tehdä oikeanlaisia päätöksiä,
mutta toiminta ei muutu pelkästään saatavilla olevan tiedon perusteella,
vaan valintojen tulee olla myös helppoja.
======

Niin sääntelyn kuin finanssialan tavoitteena on tehdä vastuullisista sijoituspäätöksistä mahdollisimman helppoja. Toistaiseksi sääntelyn myötä nopeasti kasvava tiedon määrä voi enemmän sekoittaa kuin auttaa erityisesti vähittäissijoittajaa. Tulevaisuudessa sijoittajan pitäisi kuitenkin helpommin valita omien arvojensa mukaisia sijoitustuotteita.

Ilmastonmuutoksen hillinnän ei tulisi kuitenkaan olla sijoitusvalintojen yhteydessä tehtävä arvovalinta, vaan päättäjien tulisi tehdä johdonmukaisia ja konkreettisia päätöksiä kestävään yhteiskuntaan ja talouteen siirtymiseksi.

Olennaista on muuttaa talouden pelisääntöjä niin, että ympäristölle ja yhteiskunnalle haitallinen toiminta tulee kalliiksi. Nyt se tulee herkästi edullisemmaksi kuin aidosti kestävä taloudellinen toiminta. Samoin vihreä rahoitus raportointi- ja varmennusvaatimuksineen maksaa helposti enemmän kuin tavallisen rahoituksen tarjoaminen.

Tämä on tärkeää muistaa myös kestävää rahoitusta säädeltäessä – se on yksi osa muutosta, mutta ei se tärkein palikka.