Hitaan talouskasvun Euroopassa monien katseet kääntyvät finanssialan toimijoihin, kun toivotaan pontta talouskasvulle. Yrityksien ja kotitalouksien tulee saada kohtuuhintaista rahoitusta, jotta talouden pyörät pyörivät, investointeja tehdään, yritykset palkkaavat lisää työntekijöitä ja kulutus voi kasvaa. Monien eurooppalaisten maiden kireän taloustilanteen vuoksi kaivataan myös infrastruktuurihankkeisiin lisää yksityistä rahoitusta julkisen rahan rinnalle. Kasvun ja työllisyyden tukeminen sekä erilaisten pitkäaikaisrahoituksen mallien kehittäminen tuleekin todennäköisesti nousemaan syksyllä aloittavan uuden komission keskeiseksi tavoitteeksi.
Suomessa pankkirahoituksen saatavuus on edelleen hyvällä tasolla, vaikka rahoituksen ehdot ovat kiristyneet. Kehitykseen ovat syynä talouden ennusteiden epävarmat näkymät, yritysten maksuvaikeuksien lisääntyminen ja eurooppalaisen finanssisääntelyn merkittävä kiristyminen. Pankkien vakavaraisuusvaatimuksia on huomattavasti tiukennettu. Viimeisten vuosien aikana on myös laadittu runsaasti muuta finanssialan sääntelyä, joka samaan aikaan tiukentaa pankkien ja muiden finanssilaitosten toiminnan edellytyksiä.
Komissio antoi viime viikolla tiedonannon pitkäaikaisen rahoituksen lisäämisen tavoista Euroopassa. Tiedonannossa luetellaan lukuisa määrä hankkeita, joiden tarkoitus on edistää yksityisen ja julkisen rahoituksen lisäämistä pitkäaikaisen rahoituksen kohteissa ja pk-yritysrahoituksessa. Yritykset tarvitsevat pankkirahoituksen lisäksi muitakin monipuolisia kanavia rahoitukseen. Finanssiala kannattaa pääomamarkkinoiden rahoitusmallien kehittämistä myös Suomessa, ja osallistuu hankkeiden valmisteluun. Finanssiala pitää myös tärkeänä, että komissio tarkastelee pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn kalibroimista siten, että pitkäaikaissijoittaminen on edelleen järkevä vaihtoehto.
Pankeilla on merkittävä rooli sekä rahoituksen antajana että rahoituksen välittäjänä kehitettävissä uusissa rahoituksen malleissa. Samoin esimerkiksi vakuutusyhtiöillä ja eläkevakuuttajilla on suuri merkitys pitkäaikaissijoittajina, koska niiden hoidettavana on suuria sijoitusomaisuuksia.
Finanssialaa on säännelty finanssikriisin alusta lukien rankalla kädellä. Nyt onkin kysyttävä, onko välttämättömän kasvun aikaansaaminen ja rahoitustarpeiden täyttäminen mahdollista lisäämällä sääntelyä entisestään? Finanssiala kannattaa toista tapaa – tarpeellisen tilan jättämistä markkinoiden toiminnalle ja mahdollisuutta antaa markkinoiden ja rahoituksen ohjautua optimaalisiin kohteisiin.
Tarvitsemme myös lisää johdonmukaisuutta sääntelyyn. Tällä hetkellä komission eri osastot saattavat antaa tavoitteiltaan ristiriitaista sääntelyä – joissakin ehdotuksissa kiristetään finanssialan toimijoiden mahdollisuutta toimia rahoituskanavana, toisissa taas halutaan tätä roolia tukea. Uudella komissiolla riittää isoja haasteita eurooppalaista lainsäädäntöä ja taloutta kehittäessään.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
