OP:n pääjohtaja ja Finanssialan hallituksen puheenjohtaja Timo Ritakallio totesi 27.10.2021 ryhmänsä tulosinfossa, että kansankapitalismi on ottanut korona-aikana ison loikan eteenpäin. Ritakallio kertoo uskovansa myös muutoksen pysyvyyteen. Niin uskon minäkin.
Suomalaisilla on kansanluonteensa vuoksi erinomaiset mahdollisuudet kansankapitalisteiksi. Olemme kautta aikojen olleet säästäväistä kansaa, jonka perusluonteeseen on kuulunut visusti eläminen eikä ylenmääräinen pröystäily. Taloudellisessa mielessä tämä asenne on näkynyt huolellisena asuntosäästämisenä ja asuntolainojen nopeassa, pedantissa maksamisessa. Maaseudulla varallisuutta on sijoitettu perinteisesti metsään. Se on ollut ymmärrettävää ja helposti hahmotettavaa omaisuutta. Kesämökeistä ei varsinaisena sijoituksena voi puhua, vaikka nekin ovat samalla tavoin kiinteää ja pääomia sitovaa omaisuutta kuin asunnotkin.
======
Hyvinkin pienillä summilla pääsee tänä päivänä säästämisen alkuun.
======
Suomalaisissa on tämän visun ja säästäväisen luonteensa vuoksi ollut erinomaiset mahdollisuudet kansankapitalisteiksi. Nyt suomalaiset ovat siihen heräämässä. Hyvinkin pienillä summilla pääsee tänä päivänä säästämisen alkuun, eikä tarvitse olla aktiivinen osakekurssien ja sijoitusmaailman seuraaja kartuttaakseen varallisuuttaan. Esimerkiksi rahastosijoittajia on peräti 1,2 miljoonaa – lähes joka viidennellä suomalaisella on rahasto-osuuksia nimissään.
Säästäminen ja sijoittaminen ovat tällä hetkellä enemmän muodissa ja pinnalla kuin vuosiin. Sijoittamaan ovat voimaantuneet nuoret ja naiset ennestään markkinoilla olleiden aikuisten miesten rinnalle.
Sosiaalisen median sisällöntuottajien otettua sijoittamisen omakseen ja ryhdyttyä jakamaan jokamiehen ja -naisen samaistuttavia vinkkejä sijoittamisesta on mystisyyden savuverho pörssin ja säästötuotteiden ympärillä hälvennyt. Tietoa on saatavilla verkosta blogien ja podcastien muodossa runsaasti. Yleistajuinen sisältö rohkaisee ottamaan asioista selvää.
Suomessa voidaan jo hyvin puhua kansankapitalismista. Termille ei ole annettu täysin tyhjentävää määritelmää. Oman näkemykseni mukaan kyse on siitä, että laajat kansanjoukot tulevat laajasti osaksi markkinataloutta omistajina ja sijoittajina.
Rahastojen ja säästövakuutusten avulla sijoittaminen ja varojen hajauttaminen on käynyt helpommaksi. Myös tuotteiden ostaminen on helppoa: verkossa osakkeiden ostaminen, rahastojen tai säästövakuutusosuuksien merkintä käy yhtä helposti kuin pitsan tilaaminen Woltista. Pitkän aikavälin tilastot osoittavat, että säännöllisen sijoittajan pienetkin panokset tuottavat, kunhan sietää talouden heilahteluja.
Kansankapitalismin orastavaan kukoistukseen on auttanut se, että uusia sijoitustuotteita on tullut markkinoille. Viimeisimpänä ja ehkä konkreettisimpana osakesäästötilit, jotka etenkin nuoret suomalaiset ovat löytäneet. On tärkeää, että markkinoilla on erilaisia tuotteita, joilla kaikilla on omat hyvät puolensa, ja ne on hinnoiteltu ominaisuuksiensa mukaan. Sijoitustuotteissakin on omat ferrarinsa ja volkkarinsa. Kaikkiin tilanteisiin ja tarpeisiin löytyy varmasti sopiva tuote, ja kilpailu huolehtii, että hintakin on kohdallaan.
Säästämisen ja sijoittamisen kasvussa on kyse ensi sijassa kansalaisten taloudellisen resilienssin kasvusta. Kun säästöissä on varoja monessa eri muodossa, toimii se tietynlaisen vakuutuksen tavoin: elämän kolhuja varten on silloin tasoitteita.
Tällä en tarkoita, että säästäminen jollain tavalla korvaisi tarpeen varsinaisille oikeille vakuutuksille. Säästöjen vertaaminen vakuutukseen on harhaanjohtavaa siksi, ettei sijoittaminen voi korvata vakuutusta esimerkiksi eläkeasioissa. Etenkin kun kyse on lakisääteisestä sosiaaliturvasta kuten työeläkkeiden, työtapaturmien ja liikennevahinkojen osalta.
On muistettava, että lakisääteiseen sosiaaliturvaan ovat oikeutettuja myös yrittäjät. Moni yrittäjä ajattelee sijoittavansa omat eläkerahansa paremmin kuin jos maksaa tulojensa mukaista maksua yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmään. Tämäntyyppisiä pohdintoja yhdistää aina se, että niissä onnellista, katkeamatonta sijoitusaikaa on muutamia kymmeniä vuosia.
Peli muuttuu, jos ensimmäisten onnistuneiden sijoitusvuosien jälkeen yrittäjän työura katkeaa esimerkiksi työkyvyttömyyteen. Silloin omat säästöt on käytetty äkkiä loppuun, kun niitä ei ole ehditty kerryttää kuin muutamien vuosien tarpeiksi. Tällöin tarvitaan aitoja vakuutusjärjestelmiä apuun. Sosiaaliturvaa on annettava heillekin, joiden oma turva ei ole ehtinyt kertyä tappiin asti.
Kansankapitalistinen säästäjän ja sijoittajan asenne on kuitenkin erinomainen vanhuusaikaa ajatellen. Omat säästöt ja sijoitukset tuovat ihmiselle liikkumavaraa, valinnanvapautta ja taloudellisen turvan luomaa tilaa hengittää. Riittävä sijoituspuskuri tuo mielenrauhaa ja varmuutta. Kansankapitalisti nukkuu yönsä hyvin.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Verkkouutiset-blogissa.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kansankapitalismi voi olla hyvinvointiyhteiskunnan pelastus – osakesäästötili yksi tärkeä sijoittamisen väline
Riikka Laine-Tolonen: ”Kansankapitalismista kannattaa kiinnostua, koska se on kaikkien etu”
Hallitus löi viimeisen naulan vapaaehtoisen eläkesäästämisen arkkuun – miksi Suomi kulkee eurooppalaiseen vastavirtaan, Petteri Orpo ja Riikka Purra?
Suomalaisten sijoittamista ja omaehtoista varautumista seniorivaiheeseen ei saa romuttaa sijoittamisen verotuksen kiristyksillä
