Kansa on puhunut – nyt on euroedustajien aika kääriä hihat hyvinvoivan Euroopan puolesta

Viime viikon loppupuolella vietettiin Euroopassa demokratian juhlaa, kun EU:n 27 jäsenvaltiossa järjestettiin Euroopan parlamentin vaalit. Vaalien alustava tulos on nyt selvillä, ja Euroopan kansa on valinnut 720 europarlamentaarikkoa edustamaan itseään seuraavien viiden vuoden ajaksi.

Myös suomalaiset äänestivät 15 erinomaista europarlamentaarikkoa Brysseliin. Lämpimät onnittelut kaikille vastavalituille mepeille vastuullisesta ja vaativasta tehtävästä. Nyt on aika kääriä hihat ja aloittaa työ paremman ja hyvinvoivan Euroopan hyväksi.

Vaikka EU:ssa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat merkittävästi kaikkien EU-kansalaisten arkeen ja elämään, jäi äänestysaktiivisuus jälleen harmittavan alhaiseksi. Arvioiden mukaan vain 51 prosenttia eurooppalaisista käytti äänioikeuttaan, loput uinuivat onnensa ohi. Suomalaisten äänestysaktiivisuus jäi jälleen koko EU:n keskiarvoa heikommaksi, sillä suomalaista vain 42 prosenttia kävi vaaliuurnilla täyttämässä kansalaisvelvollisuutensa.

Oma osansa suomalaisten alhaisessa äänestysaktiivisuudessa lienee sillä, että alkuvuodesta käytyjen presidentinvaalien kaksi kierrosta täyttivät suomalaisten vaalikiintiön toistaiseksi. Merkittävin tekijä eurooppalaista keskiarvoa alhaisempaan äänestysaktiivisuuteen lienee kuitenkin se, ettei EU-vaaleilla koeta olevan samanlaista merkitystä kuin esimerkiksi eduskunta- tai presidentinvaalilla. Se näkyi selkeästi myös katukuvassa ja mediassa.

Tosiasiassa suomalaisten, niin kansan kuin mediankin, olisi syytä olla kiinnostuneempi EU:sta, päätöksistä, joita siellä tehdään sekä päättäjistä, jotka niitä tekevät. EU:ssa tehdään kuitenkin lainsäädäntöä, joka vaikuttaa jokaisen arkeen ja elämään. Nyt en puhu vain uusista pullonkorkeista tai myyttisestä kurkkudirektiivistä. EU-lainsäädäntö koskettaa jokaisen suomalaisen arkea monella välittömällä tai välillisellä tavalla.

======
Jokaisen kannattaisi olla
kiinnostunut EU:sta ja
käyttää äänioikeuttaan. 
======

Finanssiala on hyvä esimerkki tästä, sillä finanssisektoriin kohdistuvasta suurestä sääntelymäärästä valtaosa tulee nimenomaan EU-tasolta. Harva tulee ajatelleeksi, miten suuri merkitys finanssialalla on koko Suomen hyvinvoinnin mahdollistajana.

Finanssiala oli jälleen vuonna 2022 yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa – alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 900 miljoonaa euroa. Finanssialan koko verokädenjäljellä voisi valtion budjetista rahoittaa korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen sekä ammatillisen ja lukiokoulutuksen.

Nämä luvut ovat hyvä muistutus, että pankit ja vakuutusyhtiöt ovat jo pitkään olleet Suomen suurimpia veronmaksajia. Hyvinvoiva finanssisektori on myönteinen asia Suomen taloudelle. Esimerkkinä todettakoon, että vain vakavarainen pankkisektori kykenee rahoittamaan investointeja, edistämään kasvua ja vihreää siirtymää ja sitä kautta hyvinvointia.

Ei siis suinkaan ole merkityksetöntä, millaista lainsäädäntöä EU:ssa tehdään. Koko EU:n, Suomen ja finanssialankin näkökulmasta on mahdollista tehdä sekä hyvää että vähemmän hyvää lainsäädäntöä. Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta on äärimmäisen hyvä paikka päästä vaikuttamaan finanssialaa koskevaan lainsäädäntöön. Toivottavasti suomalaisista europarlamentaarikoista löytyy halukkuutta vastuulliseen valiokuntaan.

======
EU:ssa tehdään lainsäädäntöä, jonka pitäisi
sopia paitsi Suomen ja Hollannin mutta myös
Bulgarian ja Italian finanssisektorille. 
======

Nyt, kun raskas vaalikampanjointirupeama on takanapäin, on aika vetää hetki happea ja nauttia Suomen kesästä. Syksyllä alkaa kova työ hyvinvoivan Euroopan ja Suomen puolesta. Sitä varten haluan antaa muutaman neuvon vastavalituille europarlamentaarikoille:

1) Välimerellinen sääntely ei sovi pohjoisen pakkasiin – Suomen on oltava aktiivinen jäsen yhtenäisessä ja vahvassa EU:ssa ja tuotava aktiivisesti esiin omat kansalliset erityispiirteensä.

2) Rahoillamme ei rällätä – taloudelliselle yhteisvastuulle on oltava selkeästi määritellyt rajat.

3) Hallitsemattomasti paisuvalle EU-sääntelylle on saatava loppu – tulevalla EU-kaudella tarvitaan parempaa ja maltillisempaa sääntelyä.