Ilmasto ja kestävä rahoitus puheenjohtajuuskauden keskiössä

Elämme jännittäviä aikoja, kun Euroopan poliittista valokeilaa suunnataan Suomeen. Heinäkuun alussa alkavan Suomen EU-puheenjohtajakauden virallinen ohjelma julkaistiin eilen 26. kesäkuuta. Sen prioriteetteja ovat EU:n yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen, kilpailukykyisempi ja sosiaalisesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana, sekä kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaaminen. 

Suomi painottaa myös tehokasta päätöksentekoa ja toimeenpanoa, sekä hallinnon avoimuutta ja parempaa sääntelyä. Nämä kaikki ovat finanssialan kannalta kannatettavia prioriteetteja.

Finanssialaan liittyen ohjelmassa todetaan muun muassa, että vain terve pankkisektori voi rahoittaa tarvittavat investoinnit teknologiseen kehitykseen tai ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun. Euroopan pankkijärjestelmän määrätietoinen riskien vähennys on välttämätöntä ja pankkiunionin loppuunsaattaminen vaatii kunnianhimoista otetta. Keskustelut jatkuvat kesäkuussa sovitun tiekartan pohjalta kattaen valtiolainojen vakavaraisuuskohtelun. Suomi vie puheenjohtajana eteenpäin myös yhteisen talletussuojan teknisiä keskusteluja. Esitys ei siis ole vielä valmis poliittisiin neuvottelupöytiin, mikä on Finanssialan mielestä harkittua.

Puheenjohtajuuskauden ohjelman mukaan vihreän eli kestävän rahoituksen tulee täydentää kestäviä ilmastopolitiikan toimia. Finanssialan mielestä on tärkeää, että kestävän rahoituksen hankkeet tuodaan tällä tavalla esiin olennaisena osana ilmastonmuutoksen vastaista taistelua ja siihen sopeutumista. Kestävän rahoituksen määritelmiä koskeva esitys, ns. taksonomia, onkin yksi Suomen kauden keskeisiä finanssialan prioriteetteja neuvoston neuvottelupöydissä.

Digitalisaatio, tekoäly sekä data- ja alustatalous ovat ohjelman mukaan Euroopan tuottavuuden, kasvun, hyvinvoinnin ja työllisyyden avaintekijöitä. Nämä ovat olennaisia menestystekijöitä myös finanssialan toimijoille ja niiden tarjoamille palveluille.

Suomi ohjaa tulevan sääntelyn linjauksia

Vaikka keskeneräisiä lainsäädäntöesityksiä on puheenjohtajuuspöydällä rajattu määrä, Suomi pystyy edistämään tärkeistä linjauksista käytävää keskustelua ministerineuvostoissa sekä virkamiehistön piirissä.
Ajoitus syksyllä käytäviin jäsenmaiden välisiin keskusteluihin on hyvä, koska komissio antaa loppuvuodesta seuraavan viiden vuoden EU-lainsäädäntökauden työohjelman. Se sisältää tarkemmat kirjaukset uusista sääntelyesityksistä. Kuulemamme mukaan komission hahmottelemat finanssialan prioriteetit ovat samantyyppisiä kuin Suomen ohjelmassa mainitut.

Turvallisuustavoitteeseen liittyen Suomi aikoo edistää rahanpesun ehkäisyyn liittyviä uusia linjauksia sekä kyberturvaa. Sisämarkkinoiden kehittämishankkeisiin taas luetaan pääomamarkkinaunionin jatkokehittäminen, joka nähdään olennaisena osana kilpailukykyistä Eurooppaa.

Rahanpesun valvonnan kehittäminen EU-tasolla ja sen ehkäisyyn liittyvät muut toimet ovat keskeinen keskusteluaihe Suomen puheenjohtajakaudella. Jonkinlaiseen keskitettyyn valvontamalliin Euroopassa tuntuu olevan kiinnostusta. Ohjelman mukaan valvojilla on oltava riittävät toimivalmiudet ja kyky rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaiseen toimintaan. Finanssiala tukee tavoitetta rahanpesun ehkäisyn kehittämisestä.

Ministeritason keskustelua näistä teemoista käydään muun muassa syyskuussa Helsingissä pidettävässä epävirallisessa Ecofin-ministerien neuvostossa. Samaan aikaan Helsingissä järjestetään myös finanssialan viranomaisten ja alan edustajien Eurofi-konferenssi, jossa keskustellaan keskeisistä finanssialan kehittämisen suuntaviivoista.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat