Sääntely on tarpeen, kun se lisää vakautta, ennustettavuutta ja luottamusta. Jollei luottamusta ole, mikään ei liiku ja maailma käytännössä pysähtyy. Luottamus ei kuitenkaan synny matemaattisella kaavalla eikä sitä voi keinotekoisesti pakottaa. Mikään laki tai asetus ei voi vaikuttaa inhimillisiin tunteisiin, ainoastaan järkeen.
Valtaosa finanssialan sääntelystä tulee EU:sta, ja siinä on muistettava pienet maat ja erilaiset markkinat. Tällä kannalla ovat myös poliittiset päättäjämme. Päättäjistä jopa 83 prosenttia on samaa (48 %) tai jokseenkin samaa mieltä (35 %) väitteestä, että EU-sääntelyn on perustuttava laadukkaisiin vaikutusarvioihin, joissa otetaan huomioon myös pienet maat ja eri markkinoiden ominaispiirteet. Tämä selviää Finanssiala ry:n Aula Researchilla teettämästä vaikuttajakyselystä. SDP:n, kokoomuksen ja keskustan päättäjistä jopa 90 prosenttia on kyselyn mukaan tätä mieltä.
On suomalaisten päättäjien ja viranomaisten velvollisuus puolustaa Suomen ja suomalaisten etua EU-pöydissä. Suomen on edistettävä pohjoismaiseen markkinatalousajatteluun pohjautuvaa sääntelyä ja vältettävä ylilyöntejä, joilla sääntely ulotetaan sääntelykulttuurimme näkökulmasta uusille alueille.
======
On suomalaisten päättäjien ja viranomaisten velvollisuus
puolustaa Suomen ja suomalaisten etua EU-pöydissä.
======
Hyvä ja onnistunut sääntely voi parhaimmillaan parantaa finanssialan mahdollisuutta säteillä hyvinvointia ympäristöönsä. Kasvu on parempaa sellaisessa yhteiskunnassa, jossa on löydetty oikea tasapaino sääntelyn ja markkinaohjauksen välille.
Miten hyvää sääntelyä sitten tehdään? Finanssialan kannalta on keskeistä, että sääntelyn sisältöön pystytään vaikuttamaan jo laatimisvaiheessa. Kotimaan kansallisessa lainsäädäntötyössä valmistelun on oltava avointa ja sidosryhmät on otettava mukaan valmisteluun kumppaniksi jo varhaisessa vaiheessa. Tämä onnistuu esimerkiksi lisäämällä lainvalmistelutyöryhmiä. EU-tason sääntelyssä pahimmat puutteet liittyvät järjestelmän läpinäkymättömyyteen, erityisesti alemman asteisten normien valmistelussa. Kaikki sitova EU-sääntely, mukaan lukien tekniset standardit, on valmisteltava yhtä avoimesti kuin muu unionin lainsäädäntö. Julkisia kuulemisia ja konsultaatioita on lisättävä ja konsultaatioaikoja pidennettävä.
Lisätehoa finanssivalvontajärjestelmä ei kaipaa niinkään sääntelyyn vaan erityisesti valvontaan. Pankkiunionin yhteinen valvonta toimii hyvin, mutta sen ulkopuolelle jäävien pankkien sekä tietysti koko muun finanssitoimialan valvonnassa on liikaa eroja Euroopan eri osien välillä. Valvontakäytäntöjen yhtenäistäminen voisi helpottaa rajat ylittävää liiketoimintaa ja vähentää raportointi- ja muiden käytäntöjen päällekkäisyyttä. Kansalliset valvojat myös soveltavat sääntelyä ja ohjeistuksia eri tavoin. Onkin erinomainen asia, että komissio on asettamassa valvontaviranomaisten työn yhtenäisyyden yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi esimerkiksi pääomamarkkinaunionin jatkotyössä.
Sääntelyn vaikutus luottamukseen on pohjimmiltaan yksinkertainen: Onnistunut sääntely lisää luottamusta, huono nakertaa sitä. Hyvällä sääntelyllä voidaan saada aikaan paljon hyvää.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Verkkouutiset-blogissa 14.12.2022.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
Pohjoismainen finanssiala vaatii lähdeveroihin liittyvän FASTER-direktiivin toimeenpanoa harmonisoituna
EU-sääntelyyn kaivataan uutta maltillista suuntaa – poliitikkojen pääviesti FA:n pyöreän pöydän webinaarissa
Tuoko EU:n tekoälysäädös kaivattua selkeyttä vai lisää epävarmuutta tekoälyn käytölle?
