Moraalikato on ilmiö, jossa pankin osakkeenomistajien voittojen saamiseksi otetaan liian suuria riskejä, koska tiedetään, että veronmaksajat tarvittaessa pelastavat osakkeenomistajien sijoituksen. Toisin kuin esimerkiksi Kauppalehden uutisessa 22.3. maalailtiin, näin ei käytännössä tapahtunut Silicon Valley Bankin eikä Credit Suissen tapauksissa.
Yhdysvaltalaisen Silicon Valley Bankin kaatumisen taustalla oli koronapandemian myötä Kalifornian kasvuyrityskentälle kasautunut elvytysraha. Pankkiin tehdyt talletukset kasvoivat 50 miljardista 190 miljardiin dollariin vain parin vuoden aikana. Pankki sijoitti varat luottoriskiltään vähäisiin kohteisiin kuten valtionpapereihin. Keskuspankin koronnostot kuitenkin ajoivat pankin asiakkaat nostamaan talletuksia käyttöönsä ja samaan aikaan koronnostot laskivat pankin sijoitusten arvoa. Pankki myi sijoituksia talletusten maksamiseksi, mikä johti paniikkiin, jota pääomasijoittajat lietsoivat. Tämä johti talletuspakoon ja pankin kaatumiseen. Kaatumisen ei voi katsoa johtuneen liiallisesta riskinotosta vaan toimintaympäristön yllättävistä ja nopeista edestakaisista muutoksista, jotka vaikuttivat pankin erityislaatuiseen taserakenteeseen ja joihin pankin riskienhallinta ei pystynyt vastaamaan.
Credit Suissen tilanne oli toinen. Se otti riskiä ja ajautui mainekriiseihin. Toisaalta pankin omistajat ovat kärsineet tappioita miltei finanssikriisin ajoista saakka osakekurssin laskun takia. Asiakkaiden luottamus viimein ehtyi ja talletuksia alkoi siirtyä muihin pankkeihin. Pankin fuusiossa toiseen sveitsiläispankkiin UBS:ään osakkeenomistajat saivat enää lähinnä symbolisen osuuden uuden pankkikokonaisuuden omistuksesta, alle 10 prosenttia osakkeiden kahden vuoden takaisesta arvosta. Pankin omiin varoihin luettaviin hybridi-instrumentteihin sijoittaneet menettivät koko sijoituksensa.
======
Pankkien osakkeenomistajia ja riskisijoittajia
ei pelastettu veronmaksajien tai tallettajien varoilla.
======
Pankkien kaatumisessa toteutui yksi nykyisen pankkisääntelyn keskeisimmistä ideoista: pankkien osakkeenomistajia ja riskisijoittajia ei pelastettu veronmaksajien tai tallettajien varoilla (Bail-Out). Credit Suissen talletukset ovat turvassa UBS-pankissa, ja Silicon Valley Bankin tallettajat saavat talletussuojan ulkopuoliset rahansa sen pankin omaisuudesta, johon Silicon Valley Bankin omaisuus ja talletukset siirrettiin, eivät veronmaksajilta. Sveitsi toki takasi Credit Suissen siirtyvän taseen, mutta niillä rahoilla ei pelastettu sijoittajia vaan turvattiin Sveitsin pankkijärjestelmä ja samalla koko kansantalouden toiminta.
Olivatko Silicon Valley Bankin ja Credit Suissen tapaukset täydellisesti hoidettuja? Kenties eivät, mutta harvoin kriisin hoitaminen onnistuu täydellisesti. Voitaneen sanoa, että ne olivat näillä näkymin riittävän hyvin hoidettuja estäen laajamittaisen markkinakaaoksen, ja toimet toteuttivat sijoittajanvastuuta vähintään tyydyttävästi.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Hylättiinkö sijoittajanvastuun pelisäännöt vai toimivatko ne?
Alivakuutussihteeri-podcast: Miksei pankkikriisi leviä muuhun Eurooppaan?
On oikein, että sijoittajat saavat niskaansa kaatuvan pankin tappiot
Miten turbulenssi pankkisektorilla vaikuttaa Suomeen? Julkaisimme listan usein kysyttyjä kysymyksiä