Oma asunto – usein asunto-osakkeiden muodossa – on suomalaisten arvokkain omaisuus. Suomeen ollaan luomassa kattavaa rekisteriä, johon viedään kaikkien asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden omistusta koskevat sekä tekniset ja taloudelliset tiedot. Rekisteriin koottaisiin 2,7 miljoonan taloyhtiöissä asuvan suomalaisen asuntoja koskevia tietoja.
Rekisteri on hyvä askel kohti tehokkaampaa asuntoja koskevien tietojen säilyttämistä ja vaihtoa muun muassa omistajien, isännöinnin, kiinteistövälityksen ja luotonantajien välillä. Sähköinen tietojenvaihto sujuvoittaisi asiointia eri osapuolten kesken. Taloyhtiöihin ja niiden omistajiin laajasti vaikuttava rekisteri tulee valmistella huolellisesti ja tehdä kattavat vaikutusarvioinnit.
Rekisterihankkeen ensimmäisessä vaiheessa kaikkien asunto-osakeyhtiöiden osakeluettelot tulee siirtää rekisteriin 31.12.2023 mennessä. Tähän mennessä alle kymmenesosa osakeluetteloiden ylläpidosta on saatu siirrettyä rekisteriin ja osakkeiden omistajatiedoista vielä pienempi osuus. Syynä tähän on teknisen toteutuksen hitaus. Maanmittauslaitoksen toteuttaman teknisen valmistelun viivästyminen on vastaavasti viivästyttänyt isännöintijärjestelmien kehittämistä. Hanke on viivästynyt noin kolme vuotta alkuperäisestä aikataulusta.
Sidosryhmillä on aito huoli rekisterin jatkokehityksestä, kun ensimmäisen vaiheen toteutus on vielä pahasti kesken. Maanmittauslaitoksen rajapinnat tai isännöintijärjestelmät eivät välttämättä ole valmiit siinä vaiheessa, kun lain velvoitteet tietojen siirtämiseen liittyen tulevat voimaan.
Kuten olemme oppineet monista julkisista rekisterihankkeista, hyvää ei synny hätiköiden. Huoneistotietojärjestelmän jatkokehittämistä koskeva esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Sen toteutukseen on Maanmittauslaitos saanut tukea EU:n elpymisvälineestä. Valitettavasti näyttää siltä, että elpymisvälineen aiheuttama aikataulupaine on vaikuttanut kielteisesti valmistelun laatuun.
Lakiesityksessä luvattavia kaikkia hyötyjä ei tulla saavuttamaan. Taloyhtiöille ja pankeille toteutuksesta ja ylläpidosta aiheutuvat kulut on esityksessä arvioitu liian alhaisiksi.
Olemme huolissamme myös uudistuksen aiheuttamasta työkuormasta järjestelmän parissa työskenteleville tahoille kuten isännöinnille, taloyhtiöille ja pankeille. Hankkeen onnistumista ei pidä tehdä mahdottomaksi liian tiukalla aikataululla. Järjestöinä näemme, että esitys tulisi palauttaa valmisteltavaksi.
Piia-Noora Kauppi, Toimitusjohtaja, Finanssiala ry
Mia Koro-Kanerva, Toimitusjohtaja, Isännöintiliitto
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n Arno Ahosniemi Kauppalehdessä: Pankkien kriittiset toiminnot rajattava lakko-oikeuden ulkopuolelle
Uusi opas neuvoo häiriö- ja kriisitilanteisiin varautumisessa – ohjeet löytyvät Suomi.fi:stä
Pankkien osoittelu ei auta – kyberhyökkäysten torjuntaan tarvitaan pankkien ja viranomaisten yhteistyötä
Lompakko on turha ilman sisältöä – eurooppalainen digitaalisen identiteetin lompakko tarvitsee nopeasti konkretiaa
