Humanitaarisen avun perille saaminen edellyttää kansainvälisten kirjeenvaihtajapankkien ja muidenkin tahojen mukanaoloa.
Kansanedustaja Hussein al-Taee (sd), Fingon johtava kansalaisyhteiskunnan asiantuntija Timo Lappalainen ja Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg nostivat Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan 2.10.2022 perustellusti esiin kansalaisjärjestöjen vaikeudet pankkipalveluiden saamisessa.
Kansalaisjärjestöt edistävät kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa, ja pankkipalvelut ovat niiden toiminnalle välttämättömiä. Erityisesti kriisialueilla toimivilla järjestöillä ongelmat usein konkretisoituvat siihen, että rahansiirrot syystä tai toisesta pysähtyvät pankkien kansainvälisiin rahansiirtoketjuihin.
Järjestöjen ja pankkien tahtotila on yhteinen: avun tehokas kanavointi sitä tarvitseville ja sen varmistaminen, etteivät varat päädy terrorismin tukemiseen, korruptioon tai muuhun rikolliseen tarkoitukseen.
======
Järjestöjen ja pankkien tahtotila on yhteinen:
avun tehokas kanavointi sitä tarvitseville ja sen varmistaminen,
etteivät varat päädy terrorismin tukemiseen, korruptioon tai muuhun rikolliseen tarkoitukseen.
======
Humanitaarisen avun perille saaminen ei ole vain suomalaisen pankin, avustusjärjestön ja avustuksen kohteen välinen asia, vaan se edellyttää kansainvälisten kirjeenvaihtajapankkien ja muidenkin tahojen mukanaoloa. Maailmanlaajuisesti kiristyneet rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevat vaatimukset kattavat koko ketjun, ja epäselvyydet sen missä tahansa kohdassa voivat keskeyttää rahaliikenteen ja altistaa osapuolet ankarille seuraamuksille.
Kyse on asiasta, joka ei ole yksin avustusjärjestöjen, pankkien tai kansallisten viranomaisten ratkaistavissa. Suomi on kuitenkin äänivaltainen jäsen niillä kansainvälisillä foorumeilla, joissa humanitaarisen avun säännöistä sovitaan. Finanssiala ry pitää tärkeänä, että tiivistyvän kansallisen vuoropuhelun rinnalla Suomi pyrkisi myös kansainvälisellä tasolla purkamaan humanitaarisen avun tarpeettomia sääntelyesteitä.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 15.10.2022.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
”Pihtiputaan mummon tarkkailu kuluttaa henkilöstöresursseja, mutta ei edesauta rahanpesun torjuntaa”
Pankkien tekemät rahanpesuilmoitukset kasvoivat hurjasti vuonna 2023 – parempi tiedonvaihto tehostaisi rahanpesun torjuntaa
Poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kansallisesta rekisteristä hyötyisivät niin asiakkaat kuin finanssialakin
Finanssivalvonnan pakotteita koskevan ohjeistuksen eriyttäminen sekavoittaisi sääntelyä
