Hallitusohjelmassa uraauurtava avaus – finanssiala tunnustetaan kasvun alaksi

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan tulevalla vaalikaudella laaditaan finanssialan kasvustrategia. Sen osana toteutetaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviointi. Suomalaisen finanssialan näkökulmasta kirjaus on erinomainen. Se ilmentää hyvin sitä tosiasiaa, että finanssiala on Suomessa kasvun ala.

Toimiala työllistää Suomessa yli 30 000 ihmistä. Finanssiala on toimialoista yksi kovimmista veromaksajista. Alan verokädenjälki vuonna 2021 oli noin 4,8 miljardia euroa, millä rahoitettaisiin lapsilisät yli kolmen vuoden ajan. Verokädenjälkeen on laskettu mukaan yhteisövero, vakuutusmaksuvero, sekä palosuojelu-, liikenneturvallisuus- ja työturvallisuusmaksut sekä henkilöstön palkoista tehdyt ennakonpidätykset, henkilöstön sivukulut, alan yhtiöiden osingoista maksetut verot ja piilevä arvonlisäverorasite.

======
Alan verokädenjälki vuonna 2021 oli noin 4,8 miljardia euroa,
millä rahoitettaisiin lapsilisät yli kolmen vuoden ajan.
======

Yhteisöverotilaston 11 suurimman maksajan listalla on peräti 4 finanssiyhtiötä: OP Ryhmä (2. suurin maksaja), Nordea (5.), Sampo-konserni (9.) ja LähiTapiola (11.). Nordea on markkina-arvoltaan Helsingin pörssin suurimpia yrityksiä ja yksi Euroopan suurimmista pankeista.

Nämä luvut kertovat vastaan panemattomasti finanssitoimialan koosta ja merkityksestä Suomen kansantaloudelle. On hyvä, että alan kehittäminen eteenpäin nähdään Suomessa arvokkaana ja kansakunnallemme lisäarvoa tuottavana toimialana.

Kesän jälkeen on toimen aika. Hallitusohjelmassa mainittu finanssialan kasvustrategia tarvitsee kouriintuntuvia tekoja. Niistä yksi olisi rahastoihin liittyvä uudistus: Suomessa rahastoille pitäisi sallia niin sanottu vaihtuvapääomaisen sijoitusyhtiön malli. Se on yleisin rahastomalli Keski-Euroopassa.

Suomen lainsäädännössä sijoitusrahastotoiminnan järjestämistä rajoitetaan enemmän kuin monissa muissa valtioissa. Asiasta on tehty myös tuore väitöstutkimus Tampereen yliopistossa. Uudistusta valmisteltiin jo vuonna 2019, mutta se jätettiin jatkovalmisteluun. Nyt osana kasvustrategiaa uudistus on hyvä kaivaa pöytälaatikosta.

Miksi tämä on tärkeää? Rahastoliiketoiminta ylittää maiden rajat nykyisin erittäin helposti – rahastoja hallinnoidaan yhä enemmän keskitetysti yhdestä maasta ja niitä myydään toisiin maihin kuluttajille yli rajojen. Pienet erot ratkaisevat paitsi rahastojen sijainnin, myös sen, mihin rahastoon sijoittajat sijoittavat. Sijaintimaihinsa rahastot tuovat verotuloja, työpaikkoja ja osaamista.

Tulevan hallituksen yksi vaikeimpia tehtäviä on vastuullinen taloudenpito. Se onnistuu helpoiten pitämällä Suomen työllisyydestä ja kasvusta huolta, jotta budjetin tulopuolella riittää liikkumavaraa. Kasvun tukemisessa tärkeää on se, ettei suomalaisten työtä veroteta liiaksi. Suomalaisilla on oltava mahdollisuus vaurastua työllään ja tukea kulutuksellaan kansantaloutta.

Suomalaisten vaurastuminen ja sen edistäminen on huomioitu tuoreessa hallitusohjelmassa hyvin. Siitä esimerkkinä ovat kansankapitalismia eteenpäin työntävät kirjaukset: esimerkiksi osakesäästötilin kattoa korotetaan 50 000 eurosta 100 000 euroon ja selvitetään mahdollisuutta toteuttaa vastasyntyneille säästötili, jota voisi hyödyntää sijoittamiseen ja jonne valtio tekisi ensimmäisen sijoituksen. Piensijoittajien aseman vahvistamisesta on myös hallitusohjelmassa kirjaus.

Hallitus aikoo laittaa talousosaamisen parantamiseen enemmän panoksia. Se on olennaista, jotta ihmisillä on osaamista oman varallisuutensa kerryttämiseen. Suomessa on tehty edellisellä hallituskaudella talousosaamisen kansallinen strategia, jonka tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman talousosaavin kansa vuoteen 2030 mennessä. Tuon tavoitteen jahtaamista tulevan hallituksen on hyvä jatkaa – hyvällä yhteistyöllä järjestöjen ja yritysten kanssa.