Hallituksen oltava tarkkana, jotta luottamus eläkejärjestelmään pysyy ja paranee

Eläketurvakeskuksen eläkebarometri mittaa suomalaisten luottamusta eläkejärjestelmään. Barometrin mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta luottaa järjestelmään ja lähes yhtä moni ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti.

Eläkejärjestelmää huolletaan säännöllisesti. Hallitusohjelmassa onkin kirjaus järjestelmän uudistamisesta ja YEL-järjestelmän kehitystarpeista. Keskityn aluksi eläkejärjestelmän yhteen keskeiseen peruspilariin, joka nousee myös hallitusohjelmassa esiin ja lopuksi YEL-järjestelmän kehitykseen.

Hallitusohjelmakirjaus korostaa eläkkeiden merkitystä osana julkisen talouden kokonaisuutta. Ovatko eläkevarat osa julkista taloutta? Kysymys on monivivahteinen.

Jos tarkastellaan valtion ja kuntien eläkkeitä, julkisen talouden näkökulma on selkeä. Valtio ja kunnat kustantavat omien eläkejärjestelmiensä kulut.

Yksityisen sektorin työeläkkeiden osalta niiden sisällyttäminen julkiseen talouteen on ristiriitaisempaa. Ensinnä on hyvä tietää, että työeläkemaksut eivät ole veroja, vaikka ne ovat lakisääteisiä maksuja. Työeläkemaksut on tarkoitettu nimenomaan eläketurvaan, ei mihinkään muuhun. Myöskään työeläkkeiden lakisääteisyys ei tarkoita automaattisesti julkista taloutta. Esimerkiksi lakisääteistä tapaturmavakuutusta ei tietääkseni ole mistään näkökulmasta katsottu osaksi julkista taloutta. 

======
Yksityiset työeläkevakuutusyhtiöt
eivät ole valtion määräysvallassa.
======

Yksityisen sektorin työeläketurvasta huolehtivat suurimmalta osin työeläkevakuutusyhtiöt. Ne ovat nimensä mukaisesti vakuutusyhtiöitä – eli yksityisoikeudellisia toimijoita, eivätkä siten valtion määräysvallassa. Tämä ”muuri” on itse asiassa yksityissektorin työeläkkeiden keskeisiä ominaisuuksia.  Koska toimijat ovat yksityisoikeudellisia, ne tekevät esimerkiksi sijoituspäätökset itsenäisesti lainsäädännön asettamissa rajoissa. Valtio tai kukaan muukaan ulkopuolinen taho ei tee sijoituspäätöksiä tai ohjaa rahavirtoja. 

Työeläkkeen rooli osana taloutta onkin nähtävä sen merkittävyyden kautta. Merkittävyys tarkoittaa sekä lakisääteisten työeläkkeiden keskeistä roolia osana sosiaaliturvaa sekä suurena menoeränä työnantajille ja työntekijöille. Myös Tilastokeskuksen raportoinnissa työeläkkeet katsotaan osaksi julkisyhteisöjä pohjimmiltaan näistä syistä, ainakin teoreettisesti tarkasteltuna. Työeläkkeissä on kuitenkin paljon piirteitä, jotka eivät ole julkiselle taloudelle tyypillisiä.

======
YEL-järjestelmän rahastoinnin
puutteeseen pitäisi tarttua.
======

Hallitusohjelmaan on kirjattu myös arvioinnin käynnistäminen YEL-järjestelmän kehittämistarpeista. Tämä kirjaus on tervetullut. Yrittäjien eläkejärjestelmä on keskeisiltä osiltaan samankaltainen kuin perustettaessa 1970-luvun alussa. Yrittäjät ansaitsevat eläkejärjestelmänsä laajapohjaisen läpikäynnin. Esimerkiksi edellä mainittuun rahastoinnin puutteeseen olisi syytä tarttua.

YEL-järjestelmää on toki kehitetty viime vuosina. Sosiaali- ja terveysministeriö nosti syksyllä 2020 esille myös mahdollisuuden keskittää YEL-vakuuttaminen yhteen paikkaan, mahdollisesti Melaan. Taustalla oli huoli yrittäjien alivakuuttamisesta, jossa yrittäjän työtulo – summa, jonka perusteella eläkemaksuja maksetaan ja eläkettä kertyy – jää liian alhaiseksi todelliseen työpanokseen nähden. Jatkovalmistelu johti työtulon käsitteen täsmentämiseen. Tehdyt lakimuutokset tulivat voimaan tämän vuoden alussa.

Ylipäänsä eläkejärjestelmän kehittäminen ja trimmaaminen ajan vaatimuksia vastaavaksi ja rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi on hyvä asia. Muutoksia tulee kuitenkin tehdä harkiten ja vain tarpeesta. Eläkejärjestelmän keskeisistä, hyviksi havaituista periaatteista on syytä pitää kiinni.