Finanssimarkkinoilla liikkuu valtavia rahasummia, sen tietävät kaikki. Mutta kuinka valtavista summista on oikeastaan kyse? Finanssimarkkinoiden koon määrittely on kaikkea muuta kuin yksinkertainen tehtävä. Finanssimarkkina ei suinkaan ole selkeästi määritelty yksinkertainen käsite, vaan amebamaisesti tilanteen mukaan muuttuva. Joitain rajauksia ja yksinkertaistuksia siis vaaditaan kokoluokan hahmottamiseksi. Tilannetta ei helpota se, että suurissa luvuissa ei ole vakiintuneita termejä ja samat termit voivat tarkoittaa eri asiaa. Olen käyttänyt mittatikkuna kotoista miljardia, amerikkalaisittain billion.
Eräs yksinkertainen lähestymistapa on tarkastella kaikkien osakemarkkinoilla listattujen yritysten markkina-arvoa. Maailmanpankin tilastojen mukaan näin mitattu globaali osakemarkkinoiden koko oli vuonna 2018 noin 69 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kuulostaa valtavalta luvulta, eikö? Samaa kokoluokkaa on koko maailman yhteenlaskettu talous. Jos verrataan lukua maailman bruttokansantuotteeseen, saadaan suhteeksi noin 92 prosenttia, eli listattujen yhtiöiden markkina-arvo on vain hiukan maailman bruttokansantuotetta pienempi.
Jos tarkastellaan listattujen osakkeiden kaupankäyntiä, päästään hämmästyttävästi lähes samaan lukuun. Myytyjen (ja toisen osapuolten ostamien) listattujen osakkeiden markkina-arvo vuonna 2018 oli 68 000 miljardia dollaria. Kyse on toki sattumasta mutta pidemmässäkään aikasarjassa markkina-arvon ja kaupankäynnin välillä ei valtavan suurta eroa ole.
======
Listattujen yhtiöiden markkina-arvo on vain hiukan
maailman bruttokansantuotetta pienempi.
======
Mutta tässä on vain osa finanssimarkkinoista. Joukkovelkakirjojen markkinat ovat itse asiassa vielä osakemarkkinoitakin suuremmat. Vuonna 2020 joukkovelkakirjamarkkinoiden koko oli noin 128 000 miljardia dollaria, joista suurin osa on valtioiden joukkovelkakirjoja.
Eivätkä finanssimarkkinat tähän lopu. Esimerkiksi valuuttamarkkinoiden transaktiot olivat vuonna 2019 Statistan tilastojen mukaan noin 6 600 miljardia dollaria päivässä. Johdannaismarkkinat kokonaisuutena ovat vielä aivan oma maailmansa. On arvioitu, että vuonna 2019 johdannaismarkkinoiden koko oli 640 000 miljardia dollaria, jos mittarina käytetään johdannaissopimusten kohde-etuuksien arvoa. Kaupankäyntivolyymi on aivan valtaisa.
Finanssimarkkinoita on edellä lähestytty sijoitusten näkökulmasta. Finanssimarkkinoiden koolla voidaan tarkoittaa myös finanssimarkkinoilla toimivien saamia tai maksamia rahavirtoja. Esimerkiksi vakuuttajat ovat toisaalta finanssimarkkinoilla sijoittajina mutta toisesta näkökulmasta katsottuna ne saavat vakuutusmaksuja, joita maksettiin vuonna 2019 maailmanlaajuisesti noin 6 300 miljardia dollaria.
Oma erityinen tulokulmansa finanssimarkkinoiden kokoon saadaan myös verotuksesta: Rahoitusmarkkinaveroa, joka tunnetaan myös nimellä finanssitransaktiovero (FTT) on työstetty EU:ssa jo vuosia. Veroa on puolustettu sillä, että pieni, suurimmillaan muutaman prosentin kymmenyksen, vero ei vaikuttaisi yksittäisiin kaupankäyntitapahtumiin juurikaan. Juju piileekin siinä, että koska kaupankäyntiä on valtavat määrät, verokertymä kasvaisi huomattavaksi. EU:n tasolla veron tuotoksi on arvioitu joitakin kymmeniä miljardeja euroja.
Vaikka yksittäisen kauppatapahtuman kannalta pienen veron vaikutus voisi näyttääkin pieneltä, suuressa mittakaavassa vaikutukset kaupankäyntiin voisivat olla merkittäviä. Tutkimuksissa sekä aiemmin veroon liittyvissä ehdotuksissa on arvioitu, että vero voisi vähentää kohteena olevilla rahoitusinstrumenteilla tehtävää kaupankäyntiä huomattavasti. Finanssimarkkinoiden toimivuuden kannalta vero olisi haitallinen. Vaikutukset korostuisivat paljon kauppaa käyvillä tahoilla. Suomalaisille eläkevakuuttajille vero aiheuttaisi painetta korottaa eläkemaksuja. Kun otetaan vähän paljosta, ja saadaan paljon rahaa, niin myös negatiiviset vaikutukset lienevät suuria.
Mitä tästä opimme? Ainakin sen, että finanssimarkkinat on monitulkintainen käsite ja niistä puhuttaessa täytyy olla tarkkana, mitä tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Kaikki yllä esitetyt luvut ovat oman määritelmänsä vankeja ja alttiita kritiikille. Yksinkertaista tai edes yksikäsitteistä vastausta otsikon kysymykseen ei ole. Tärkeää on myös ymmärtää eri finanssi-instrumenttien luonne ja käyttötarkoitus. Kaikki finanssitoiminta ei ole samasta muotista.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja