Finanssialan oikeasuhtainen sääntely takaa, että yhteiskunnan rattaat pyörivät myös vaikeina aikoina 

Inflaatio laukkaa ja taantuma uhkaa. Venäjän hyökkäyssota kaikkine seurauksineen on saanut aikaan yleisen epävarmuuden, joka näkyy kuluttajien ja yritysten luottamuksen laskuna talouteen. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on jopa varoitellut stagflaation todennäköisyydestä.  

Näinä aikoina onkin tärkeää huolehtia siitä, että finanssitoimiala säilyy toimivana ja kilpailukykyisenä, jolloin se voi auttaa koko yhteiskuntaa selviämään. Näin tapahtui finanssikriisin aikaan sekä nyt koronapandemian aikana. Ala pystyy omalta osaltaan ylläpitämään vakautta ja turvaa. 

Pankit, vakuutusyhtiöt, työeläkeyhtiöt ja sijoitusrahastot vauhdittavat Suomen kasvua ja työllisyyttä, kunhan alan kilpailukyvystä huolehditaan. Vastuullisen finanssitoimialan merkitys yritysten ja kotitalouksien rahoittajana, pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana korostuu nyt aivan erityisesti. 

Tämä edellyttää sitä, että tulevalla vaalikaudella toimialan sääntelyyn ja verotukseen ei tehdä kiristyksiä. On vältettävä esimerkiksi pankkien pääomavaatimusten tiukennuksia ja taloudellisten rasitteiden lisäämistä. Rohkeasti on myös arvioitava, onko sääntelyä tarpeen myös purkaa. Vähemmän on usein enemmän. 

Tulevan hallituksen on sitouduttava pitämään finanssitoimialan sääntely järkevällä ja maltillisella tasolla ja vältettävä kansallisella lisäsääntelyllä luomasta alalle uusia rasitteita. Finanssitoimiala on Suomen taloudelle erittäin merkittävä. Alan yritykset ovat olleet Suomen suurimpia veronmaksajia jo pitkään. Finanssitoimialan sääntely vaikuttaa niin alan toimijoiden kilpailukykyyn, asiakkaisiin ja palveluihin, kuin koko Suomen kansantalouteenkin.

======
Rohkeasti on arvioitava, onko sääntelyä tarpeen myös purkaa.
Vähemmän on usein enemmän.
======

Finanssiala ry (FA) kysyi alkusyksystä muun muassa poliittisille päättäjille suunnatussa kyselyssä näiden näkemyksiä finanssialan seuraavan vaalikauden tärkeimmistä tavoitteista. 68 prosenttia vastaajista oli joko täysin tai osittain samaan mieltä väittämästä, että Suomessa ei tulisi ottaa käyttöön muita EU-maita tiukempaa finanssimarkkinoiden sääntelyä.  

Päättäjistä 72 prosenttia kannatti myös täysin tai osittain ajatusta, että Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssialan yrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia. On ilahduttavaa, että päättäjien mukaan verotuksella on rajansa.

Sota ja pandemia ovat koetelleet Eurooppaa monin tavoin. Erityisesti nyt vaikeina aikoina ei pidä unohtaa kestävää kasvua ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Menneeseen emme voi emmekä halua palata. Riippuvuudet Venäjään katkaistaan parhaiten luomalla uutta teknologiaa ja energiaratkaisuja. 

Finanssialalla on rahoittajana ja riskien jakajana keskeinen rooli ilmastokriisiin vastaamisessa ja luontokadon torjunnassa. Vastuullisilla sijoitus- ja rahoituspäätöksillä voidaan ohjata rahavirtoja sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät kestävää kehitystä. Viime kädessä kyse on tavallisten ihmisten rahoista säästäjinä, sijoittajina ja tulevina eläkeläisinä. 

Juha Koponen, Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtaja, LähiTapiolan pääjohtaja