Finanssialan arvonlisävero kaipaa remonttia, mutta suomalaista työeläkejärjestelmää ei saa vaarantaa uusilla verorasitteilla

Arvonlisävero (alv) on kulutusvero, jota maksetaan lähes kaikista tavaroista ja palveluista. Käytännössä alvin maksaa kuluttaja osana tuotteen tai palvelun hintaa. EU:ssa rahoitus- ja vakuutuspalvelut on jätetty arvonlisäverottomiksi, koska niille on erittäin vaikea määrittää veropohjaa.  

Nykyinen alv-direktiivi on päivittämisen tarpeessa. Se täytyy saada vastaamaan paremmin nykyistä finanssialan toimintaympäristöä, koska vanhat määritelmät eivät enää heijasta alan tämänhetkistä tilaa.

Alv-tulkinnat ovat pirstaloituneet muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeustapausten erilaisten tulkintojen vuoksi, ja erityisesti rajat ylittävä kustannusjako on ongelmallinen konserneille.

Samaan aikaan alalle on tullut uudenlaisia toimijoita, jotka tarjoavat finanssialan kaltaisia tuotteita ja palveluita. Erona on vain se, että näiden toimijoiden arvonlisäverokäsittely poikkeaa perinteisten toimijoiden tuotteiden verokäsittelystä. Tämä vääristää kilpailua.

======
Tarvitaan ratkaisu, mikä toimisi niin alan, verohallintojen kuin asiakkaiden kannalta hyvin
eikä aiheuttaisi kohtuuttomia lisäkustannuksia.
======

Arvonlisäverovapautusten vuoksi finanssilaitokset eivät voi vähentää veroa, jonka ne maksavat liiketoimintaansa varten hankkimistaan verollisista tavaroista ja palveluista. Tämä niin kutsuttu piilevä arvonlisävero on iso kustannus alalle ja nostaa erityisesti alan yritysasiakkaiden tuotteiden ja palveluiden hintaa. Vuonna 2023 sen arvioidaan olleen 485 miljoonaa euroa Suomessa.

On selvää, että finanssialan alv-käytäntöjä on uudistettava. Mutta tehtävä ei ole helppo.

Viime vuosikymmenten aikana käynnissä on ollut useita selvityksiä finanssialan arvonlisäverotuksesta. Osa niistä on johtanut ehdotuksiin, jotka eivät ole kuitenkaan edenneet. Vaikeus määrittää veropohjaa ja jäsenvaltioiden erilaiset näkemykset ovat ajaneet ne  karikolle yksi toisensa jälkeen. 

Nyt viimein olisi tärkeää löytää ratkaisu, mikä toimisi niin alan, verohallintojen kuin asiakkaiden kannalta hyvin eikä aiheuttaisi kohtuuttomia lisäkustannuksia.

======
Toivottavaa on, että selvitys johtaa rahoitus- ja vakuutuspalvelujen
yhtenäisempään ja selkeämpään arvonlisäverokäsittelyyn koko EU:n alueella.
======

Euroopan komissio aloitti kesällä 2024 jälleen uuden selvityshankeen finanssialan verotuksesta. Selvitys koskee erityisesti alvia, mutta myös muita alaa koskevia sektorikohtaisia veroja.

Tavoitteena on arvioida finanssi- ja vakuutuspalvelujen arvonlisäverotuksen nykytilaa sekä niihin liittyvää sääntely- ja veroympäristöä mahdollisia muutoksia tukien. Selvityksen on määrä valmistua vuoden 2025 aikana, ja todennäköistä on, että komissio avaa myös julkisen kuulemisen aiheesta.

Toivottavaa on, että selvitys johtaa rahoitus- ja vakuutuspalvelujen yhtenäisempään ja selkeämpään arvonlisäverokäsittelyyn koko EU:n alueella. Nähtäväksi jää, eteneekö hanke.

Arvonlisäverotusta mietittäessä tulee huomioida eri toimijoiden väliset erot: pankkien tilanne poikkeaa vakuutusyhtiöstä ja varallisuudenhoidosta ja erityisesti työeläkevakuutusyhtiöt muodostavat täysin oman kokonaisuutensa.

Ensisijaisen tärkeää on turvata suomalaisten työeläkeyhtiöiden asema. Alv olisi niille valtava kustannus, joka siirtyisi suoraan suomalaisen työn hintaan ja pienentäisi eläkekertymiä. Muutos mullistaisi eläkeyhtiöiden nykyiset toimintaperiaatteet kokonaan.

Suomalainen työeläkejärjestelmä poikkeaa muista eurooppalaisista järjestelmistä. Erot liittyvät erityisesti siihen, että Suomessa yksityiset työeläkeyhtiöt hoitavat lakisääteistä työeläkevakuuttamista vanhuuden, työkyvyttömyyden, tai perheenhuoltajan kuoleman varalta.

======
Työeläkeyhtiöille alv olisi valtava kustannus,
joka siirtyisi suoraan suomalaisen työn hintaan ja pienentäisi eläkekertymiä.
======

Suomalainen työeläkejärjestelmä on iso kokonaisuus, jolla on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan muun muassa ostovoiman, työllisyyden, kasvun ja verorasituksen näkökulmasta. Kysymys ei ole siis helposti ratkaistavissa.

Suomalaiset työeläkeyhtiöt tulisikin sulkea tulevan sääntelyn ulkopuolelle heti kättelyssä. Kun työeläkeyhtiöiden asema olisi turvattu, voisimme miettiä alv-muutoksia pankki-, vakuutus- ja varallisuudenhoitosektorille ihan toisesta näkökulmasta.

On tärkeää, ettei suomalaista työeläkejärjestelmää eikä finanssialaa yleisemmin vaaranneta uusilla verorasitteilla. Tulevien muutosten on oltava aidosti parannuksia, ei pelkkiä lisäveroja.

Uudet verorasitteet heikentäisivät myös alan kilpailukykyä, jonka vaaliminen ja vahvistaminen on yksi käynnissä olevan EU-kauden tärkeimpiä tavoitteita.

---