Finanssiala on tulevaisuuden kasvun vauhdittaja – myös hallitus tunnistaa alan merkityksen

Finanssialan kasvustrategia piirtää suuntaviivat sille, miten ala voi edistää kestävää talouskasvua nykyistä vahvemmin sekä samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen. Valtiovarainministeriö tiedotti kasvustrategiaa toteuttavan työryhmän perustamisesta 7. maaliskuuta. Kasvustrategian tarkoituksena on muun muassa kasvattaa Suomen houkuttelevuutta markkinapaikkana. Hallituskin on siis huomannut toimialan kasvupotentiaalin ja tunnistaa finanssialan kasvun alaksi. Tämä on erinomaisen järkevä päätelmä.

Toimivat finanssimarkkinat ovat keskeinen osa modernia yhteiskuntaa. Finanssialalla on erityisasema talousjärjestelmässämme. Sitä voi osuvasti kuvailla talouden verenkierroksi. Ylisääntelyllä se voidaan myös näivettää. Toimialaamme pidetään itsestäänselvyytenä, eikä sitä ole nähty kasvualana. On hienoa, että päättäjät näkevät finanssialan kasvupotentiaalin sekä toimialan mahdollisuudet vauhdittaa talouskasvua ja työllisyyttä.

Yksi kasvustrategian kulmakivistä on rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaistarkastelu. Finanssiala voi parhaiten huolehtia Suomen kilpailukyvystä, kun sääntely on yhdenmukaista tärkeimpien verrokkimaiden kanssa ja EU:sta tulevan rahoitusmarkkinasääntelyn päälle ei tehdä tarpeetonta kansallista lisäsääntelyä. Kun sääntely on oikealla tasolla, finanssitoimiala voi parhaiten tukea Suomen menestystä ja edistää kasvua ja työllisyyttä.

Perusteltuja päätöksiä on jo hallituksen ohjelmassa: Hallitus on sitoutunut huolehtimaan, ettei sääntelyllä tai muilla uusilla velvoitteilla nosteta rahoituksen hintaa tai saatavuutta kohtuuttomasti. Myös EU-sääntelystä päätettäessä hallitus edistää ratkaisuja, jotka ovat riskiperusteisia ja oikeasuhtaisia eivätkä lisää jäsenmaiden finanssisektorien välistä yhteisvastuuta Suomen haitaksi.

======
Kotimaisten sijoitusrahastojen kilpailukyky on turvattava
rahastolainsäädännön uudistuksella.
======

Osana kasvustrategiaa on välttämätöntä nopealla aikataululla aloittaa Suomen sijoitusrahastolainsäädännön kehittäminen niin, että kotimaisten rahastojen kilpailukyky ja toimintaedellytykset turvataan. Suomessa pitää sallia sijoitusrahastoille niin sanottu vaihtuvapääomaisen osakeyhtiön malli, joka on yleisin Keski-Euroopassa, sekä mahdollistaa eurooppalaisen standardin mukainen porrastettu osuudenomistajarekisteri. Uudistukset parantaisivat kotimaisten rahastojen mahdollisuuksia saada isojen kansainvälisten instituutiosijoittajien varoja rahastoihinsa.

Kun työryhmä pääsee toden teolla pohtimaan finanssialan kasvustrategiaa, toivomme konkreettisia ehdotuksia, joilla kehitetään rahoitus- ja erityisesti arvopaperimarkkinoita. Hyvin valmistellut ehdotukset myös vahvistavat vakautta, selkeyttävät rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ja järkevöittävät kansallista sääntelyä. Kasvustrategia on linkitettävä myös EU:n pääomamarkkinoiden kehittämistyöhön.

Tavoitteena on oltava, että suomalaisella finanssialalla on mahdollisuus kilpailla, innovoida ja kehittää liiketoimintaansa tehokkaalla, asiakkaiden ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjoittaja, Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi on kasvustrategian seurantaryhmän jäsen.

Kirjoitus avaa juttusarjan, jossa Finanssiala ry:n asiantuntijat esittelevät erilaisia teemoja ja aiheita, joita finanssialan kasvustrategiassa kannattaa ottaa huomioon. Tulossa on kirjoituksia muun muassa sijoitusrahastoista ja maatalouden rahoituksesta.