Finanssiala on hyvinvointivaltion tukipilari – ei murenneta sitä uusilla erillisveroilla

PIIA-NOORA KAUPPI

Finanssialan maksamalla 4,8 miljardin euron kokonaisveropotilla rahoittaisi lapsilisät yli kolmeksi vuodeksi. Finanssitoimiala paitsi rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia ja toimii pitkäaikaisena sijoittajana sekä riskien vakuuttajana, se on myös keskeinen tukipilari hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisessa.

Finanssiala oli vuonna 2021 jälleen yksi merkittävimmistä verojen maksajista Suomessa. Finanssialan verokädenjälki nousi 4,8 miljardiin euroon, mikä on yli 12 prosenttia veron koko tuotosta. Yksi Finanssiala ry:n tavoitteista seuraavaan hallitusohjelmaan on, ettei toimialalle oteta käyttöön uusia erillisveroja, jotka heikentävät suomalaisen alan kilpailumahdollisuuksia ja lisäävät asiakkaiden kustannuksia.

Mahdolliset erillisverot heikentäisivät alan kilpailumahdollisuuksia ja lisäisivät asiakkaiden kustannuksia. Ei ole merkitystä, kohdistuisiko vero alan maksamaan palkkasummaan, johonkin taseen tunnuslukuun tai vain korkeampaan yhteisöveroon.

Alan jyrkkä ei erillisveroille ei tarkoita, etteikö verojärjestelmään voisi tehdä perusteltuja uudistuksia. On tärkeä huolehtia, että kun verotuksen rakennetta uudistetaan, uudistukset tehdään kilpailukyvyn ehdoilla. Uudistusten on tuettava digitalisaatiota ja vihreää siirtymää, mutteivät ne saa vaarantaa suomalaisten finanssiyritysten mahdollisuuksia luoda hyvinvointia ja tukea kasvua.

======
Mahdolliset erillisverot heikentäisivät
alan kilpailumahdollisuuksia ja lisäisivät asiakkaiden kustannuksia.
======

Yhteiskunnan on kannustettava omistamaan ja ottamaan riskejä, ja Suomen on oltava houkutteleva paikka myös kansainvälisille pääomille. Houkuttelevuutta lisää ennustettava veropolitiikka, joka vahvistaa yritysten luottamusta toimia Suomessa. Poukkoilua ja kiristyksiä yritysten ja sijoittamisen verotukseen on vältettävä.

======
Arvonlisäverottomuus ei ole pankeille ja muille finanssialan yrityksille
ongelmatonta tai vapauttavaa.
======

Useimmat pankkien tarjoamista palveluista eivät ole arvonlisäveron piirissä. Tämä johtuu siitä, että luototustoiminnassa ei ole selvää, missä vaiheessa verotettava arvonlisä syntyy.

Arvonlisäverottomuus ei ole suinkaan pankeille ja muille finanssialan yrityksille ongelmatonta. Koska asiakkaat eivät maksa palveluista arvonlisäveroa, eivät finanssialan yritykset voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää veroa.

Arvonlisäverottomuuden ansiosta kotitalouksille tarjotut finanssipalvelut ovat edullisempia. Toisaalta niin sanotusta piilevästä arvonlisäverosta yritysasiakkaille aiheutuva veron kertaantuminen on ongelmallista ja aiheuttaa tehottomuutta markkinoilla. Vähennyskelvoton alv siis nostaa finanssipalveluiden hintoja yritysasiakkaille verrattuna tilanteeseen, jossa veron voisi vähentää. Finanssiala ry:n jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan piilevä arvonlisäverorasite on vuosittain noin 450 miljoonaa euroa. Lisäksi alv:n kanssa samansuuruinen vakuutusmaksuvero ei ole yrityksille vähennyskelpoinen.

Kauppi osallistui FA:n veroaiheiseen Alivakuutussihteeri-podcastiin yhdessä STTK:n pääekonomistin Patrizio Lainán ja EK:n verojohtajan Anita Isomaan kanssa. Kuuntele jakso alta

Salli kaikki evästeet, jotta voit nähdä tämän sisällön.