Finanssiala on etulinjassa kirittämässä yritysten luontotoimia

Finanssialan toimijat ovat nousemassa ilmastonmuutoksen hillinnän oppien jalanjäljessä merkittävimmiksi ajureiksi yritysten luontotoimien kirittäjänä. Näin alkaa dosentti Mari Pantsarin ympäristöministeriölle tekemän tuoreen selvityksen finanssialaa käsittelevä osuus.

Sitra on arvioinut, että keskustelu luonnon monimuotoisuudesta nousee jo muutamassa vuodessa ilmastonmuutoskeskustelun rinnalle, ellei jopa sen ohi. Luontokato etenee nopeasti, eikä sen mittaamiseen ole yksiselitteistä tapaa. Finanssialalla on rahoittajana, sijoittajana ja riskien jakajana keskeinen rooli sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon torjunnassa. Eräs esimerkki markkinalähtöisistä luonnon monimuotoisuutta suojelevista ratkaisuista ovat metsäsertifikaatit.

======
Finanssialan toimijat ovat nousemassa merkittävimmiksi ajureiksi
yritysten luontotoimien kirittäjinä.
======

Montrealin luontokokouksen yhteydessä julkaistiin 154 finanssialan toimijan vetoomus maiden hallituksille. Vetoomuksessa esitellään luontosopimus, jossa talouden toimijat, mukaan lukien rahoituslaitokset, kääntävät toimintaansa luontokadon edistämisestä tukemaan luonnon monimuotoisuuden vahvistumista. Mukana allekirjoittamassa on Suomesta muun muassa Nordea ja Työeläkeyhtiö Varma. Lisäksi Varma ja Työeläkeyhtiö Ilmarinen ovat laatineet omat luonnon monimuotoisuustiekarttansa vuonna 2022 ja monet muut toimijat ovat laatimassa omaa strategiaansa. Finanssilaitokset ovat siis jo alkaneet käydä läpi sijoitussalkkujensa luontoriskejä.

Luontokadon torjunnassa keskeistä on yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö. Uuden sääntelyn sijaan tulisi selvittää olemassa olevan sääntelyn vahvistamista. Yksi Finanssiala ry:n keskeisistä EU-tavoitteista on, että EU-pöydissä edistetään sellaisia pelisääntöjä, joiden avulla sijoittamisella ja rahoituksella voidaan tosiasiallisesti muuttaa talouden suuntaa kestävämmäksi.

Vastuullisilla sijoitus- ja rahoituspäätöksillä voidaan ohjata rahavirtoja sellaisiin kohteisiin, jotka edistävät kestävää kehitystä. Viime kädessä kyse on tavallisten ihmisten rahoista säästäjinä, sijoittajina ja tulevina eläkeläisinä.

======
Finanssilaitokset ovat jo alkaneet käydä läpi sijoitussalkkujensa luontoriskejä.
======

Finanssiala ry edistää kannattavaa ja kestävää liiketoimintaa paitsi omalla edunvalvonnallaan, myös Climate Leadership Coalition (CLC) -yhdistyksen jäsenenä. CLC:ssä toimivat organisaatiot etsivät kestäviä ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin ja kehittävät hiilineutraalia ja kestävästi luonnonvaroja hyödyntävää liiketoimintaa.

Miten liiketoiminnasta saadaan samaan aikaan kannattavaa ja kestävää? Tärkeä motivaattori on tietoisuus siitä, että vihreät markkinat kannattavat. CLC:n Kaikkien aikojen jättipotti -kampanjassa korostetaan vihreän siirtymän luomia mahdollisuuksia suomalaiselle yhteiskunnalle. Järjestön mukaan vihreä siirtymä voi tuoda Suomelle 85–100 miljardin euron vientitulot vuoteen 2035 mennessä. Tässä rahoitusalalla on keskeinen rooli: kanavoida rahoitusta sinne, missä se tuottaa kestäviä ratkaisuja.

======
Luontokato etenee nopeasti, ja
sen mittaaminen on vaikeampaa kuin ilmastopäästöjen.
======

Luontokadon torjunnalla, samoin kuin ilmastotoimilla, on jo kiire. Finanssiala on jo vuosia sitten todennut kannattavansa toimia, joilla saavutetaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Yksi Pariisin sopimuksen keskeinen tavoite, pitää lämpeneminen alle 1,5 asteessa, vaikuttaa uhkaavasti karkaavan käsistä. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi raportissaan maaliskuussa 2023, että nykyisillä ja suunnitelluilla ilmastotoimilla saavutamme 1,5 asteen lämpenemisen esiteollisesta ajasta viimeistään 2030-luvun alkupuolella.

Ilmastotoimien lisäksi myös luontokadon torjunnalla alkaa olla kiire. Suomalainen finanssiala on valmis yhdessä muiden toimijoiden rinnalla varmistamaan elinkelpoisen planeetan myös jälkipolville.