Ennustaminen on vaikeaa, usein lähes mahdotonta. Etenkin epävarmojen aikojen aikaan ennakoinnilla on tärkeä merkitys. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottaminen auttaa ymmärtämään nykyistä tilannetta ja kohtaamaan nopeitakin
muutoksia.
Arvelin globalisaation ja digitalisaation olevan suurimmat muutostekijät. Silti en olisi arvannut Kiinan roolin paisuvan näin nopeasti ja näin suureksi. Toisaalta odotin Venäjältä vakautta ja sen talouden kasvulta enemmän. Suomen talouden alamäen jyrkkyyttä en olisi edes halunnut ennakoida.
Tiesin, että digitalisaatio tulee muuttamaan maailmaa – mutten olisi ikinä uskonut sosiaalisen median näin suureen vaikuttavuuteen. Esim. syksyllä peruskoulun aloittava kuopukseni on täysiverinen diginatiivi eikä varmasti voisi ajatellakaan koulunkäyntiä ilman digitaalisia työvälineitä.
Finanssiala ennakoi
Finanssiala on edelleen monissa asioissa edelläkävijä, siksi meidän tuleekin mennä tuntosarvet edellä eteenpäin. Finanssialan Keskusliitossa on viime vuosien aikana ollut useita ennakointiprojekteja yhdessä jäsenistömme, eli pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa.
Yksi alan onnistuneimpia ennakointeja on Hyvinvoiva finanssiala -hanke. Hankkeessa alan työmarkkinaliitot selvittivät, millaista työelämä on 2020-luvulla. Lähtökohtana oli miten alalle saadaan tuottavuutta, kilpailukykyä ja työhyvinvointia.
Liitot ovat tehneet työtä nyt lähes kaksi vuotta, ja uskon että Hyvinvoiva finanssiala -hanke on tuonut kaikille osapuolille ymmärrystä tulevaisuuden finanssialasta, asiakaskäyttäytymisen muutoksista ja digitalisaation vaikutuksista.
Hyvinvoiva finanssiala hanke on ainutlaatuinen finanssialan historiassa, enkä ole kuullut näin kattavasta liittojen välisestä kehitysyhteistyöstä muualtakaan. Hankkeessa olivat mukana työnantajia edustava Finanssialan Keskusliitto sekä kaikki työntekijöitä edustavat liitot eli Ammattiliitto Nousu, Ammattiliitto Pro, Vakuutusväen Liitto sekä Ylemmät Toimihenkilöt.
Hanke oli kaatua useamman kerran. Mukana olevien liittojen oma edunvalvonta oli sotkea yhteisen tulevaisuuden näkemisen. Mutta kuten usein käy kun tulee riittävän isoja ongelmia, tarkennetaan tahtotilaa ja varmistetaan halu nähdä eteenpäin yhdessä. Yhdelläkään liitolla ei ollut varaa jäädä oppositioon huutamaan, sillä yhteinen tulevaisuus koskee kaikkia osapuolia.
Hankkeen tulokset julkaistiin kesällä ja työtä jatketaan siirtymällä liittotasolta kohti yritystasoa. Näistä tuloksista voi lukea lisää täältä.
Kolme pointtia tulevaan
Haluan tehdä tässä uuden ennustuksen erityisesti liittyen finanssialan tulevaisuuteen enkä tarvitse siihen kahvinpuruja tai korttipakkaa. Näen finanssialan tulevaisuuden hyvinvoinnille kolme merkittävää tekijää.
Ensinnäkin finanssiala tulee kohtaamaan suuria muutoksia. Tämä tulee edellyttämään alan henkilöstöltä uudenlaista osaamista ja rohkeutta muuttaa alan toimintatapoja. Ennustankin, että alan henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen ovat avainasemassa. Suomalaisten finanssialan toimijoiden suurin pääoma on omassa päässämme – osaamisena ja asiakasymmärryksenä.
Toisaalta meidän on huolehdittava myös siitä, että tulevaisuuden asiakkailla on riittävät valmiudet toimia digitalisoituneessa finanssimaailmassa. Vaikka kanavat ja välineet muuttuvat, perustaidot oman talouden ja riskien hallitsemiseksi tulee oppia kotona ja koulussa.
Kolmas merkittävä tekijä on työmarkkinoiden yhteistoiminnan kehittäminen. Näen sen meille, mutta myös laajemmin Suomen kannalta katsottuna tärkeänä tavoitteena. Emme pysy kilpailukykyisenä ilman puhaltamista yhteen hiileen. Sokea tuijottaminen omiin lyhyen aikavälin edunvalvontatavoitteisiin voi pidemmän päälle olla turmiollista. Työnantajien ja työntekijöiden on rohkeasti haettava uusia tapoja toimia ja ennakkoluulottomasti kehitettävä toimintaansa. Tarvitaan avointa ja luottamusta kasvattavaa jatkuvaa vuoropuhelua osapuolten välillä. Ennustankin, että työmarkkinoiden neuvottelukulttuuri muuttuu nykyistä modernimmaksi.
Tulevaisuuteen voi vaikuttaa, siitä olen vakuuttunut. Olen myös optimisti sen suhteen, että finanssiala kykenee muuntautumaan niihin uusiin tilanteisiin, joissa panostamme tarvitaan. Suomikin hyötyy siitä, että finanssiala hoitaa asiansa mallikkaasti ja pärjää avoimessa kansainvälisessä kilpailussa.
Koulutielle syksyllä käyvät Suomen tulevaisuuden toivot tulevat saamaan suomalaiselta finanssialalta parhaat palvelut, mitä maailmassa on mahdollista tarjota. Tästä meidän on pidettävä huolta.
Kolumni on julkaistu aiemmin Verkkouutisissa.