Evoluutio ja digitalisaatio jylläävät myös vakuutusalalla

Finanssiala on kulkenut digitalisoinnin etulinjassa, kun katsellaan taaksepäin kehitysaskeleita eri toimialoilla. Nykyhetkessä on vaikea kuvitella sitä aikaa, jolloin vakuutukset kirjattiin käsin rivi kerrallaan ihan oikeisiin vakuutuskirjoihin. Onneksi näitä museoesineitä säilytetään vielä muistuttamassa meitä menneisyyden ja nykypäivän valtavasta erosta.

======
Mäkinen aittarakennus, vakuutusmäärä 100 markkaa, palovakuutus
======

Huomionarvoista kuitenkin on se, että nämä perusteet ovat ennallaan eli vakuutustuotteet ovat monilta osin hyvinkin samoja kuin sata vuotta sitten. Samoja tietoja kirjataan edelleen, nyt vaan digitaaliseen muotoon ja moderneihin järjestelmiin.

======
Mikä sitten on muuttunut?
Mikä on se evoluutio, joka muovaa myös vakuutusalaa?
======

Monet meistä ovat luultavasti nähneet Charles Darwinin kuuluisan lainauksen: “Se ei ole vahvin laji, joka selviytyy, eikä älykkäin. Se on se, joka sopeutuu parhaiten muutoksiin.” Darwinin lainaus pätee myös digitalisaation tuomaan uusimpaan muutokseen varsinkin vakuutusalalla. On nähtävissä, että perinteisillä vakuutustoimijoilla on edessään haaste, jossa aiemmat vahvuudet, eli suuri määrä asiakkaita ja tasetta, eivät tässä muutoksessa olekaan enää ne riittävät ominaisuudet. Nyt nimenomaan tarvitaan sopeutumiskykyä ja ketteryyttä.

Vakuutusalalla on menossa kiivas kilpajuoksu saada automatisoitua ja digitalisoitua prosesseja ja sitä kautta tehostettua toimintaa. Samaan aikaan halutaan luoda erinomaista asiakaskokemusta kaikissa kanavissa. Ottaen huomioon alan monimutkaisuuden sekä asiakkaan vähäisen intohimon tason vakuuttamista kohtaan haaste on vähintäänkin kiehtova.

Markkinoille on viime vuosina tullut uusia ja hyvinkin ketteriä fintech-yrityksiä, joilla ei ole massiivista legacy-velkaa atk-osastolla, voivat ottaa merkittävän loikan suoraan lähes puhtaiksi digitaalisiksi yhtiöiksi niin operaatioiden kuin toimintamalliensa osalta. Ei ole transformaatiokipua ja jähmeyttä vanhan ja uuden maailman välillä, mikä taas hidastaa perinteisiä toimijoita.

Sääntely ja merkittävien pääomien tarve molemmat osaltaan jarruttavat kiivainta uusien toimijoiden luomaa disruptiota. Tämä on hyvä asia, koska vakuutusala on monelta osin ihmisten perusturvaa ja osa sosiaaliturvaa, joten alaa ei ole kovin mielekästä luovuttaa ihan ensimmäisenä startupien käsiin. Pienten riskien vakuuttaminen on kuitenkin selvästi muuntumassa sekä palveluiksi (vakuutus osana jotain kuukausiveloitteista as-a-service-palvelukokonaisuutta) että ketterien toimijoiden erittäin helpoiksi ja asiakasystävällisiksi niche-vakuutuksiksi. Esimerkkeinä voisi mainita soittimien, kameroiden ja pyörien vakuutukset.

======
Miten perinteiset toimijat pärjäävät?
======

Toistaiseksi kohtuullisen hyvin, mutta kulman takana kolistelee lisäksi myös toinen tarve sopeutua. Muiden toimialojen suuret toimijat haluavat päästä osalliseksi myös vakuutusalan rahavirtoihin. Varmana tiedetään, että autojen maahantuojat ja autovalmistajat tulevat ajoneuvojen vakuutuskenttään myös vakuutustoimijoiksi ja ottavat vähintään asiakasrajapinnan vakuuttajilta, jos ei myös koko liiketoiminnan. Myös autoilu siirtyy kokonaisuutena as-a-service-malliin, ja vakuuttaminen on merkittävä osa tätä autoilun paketointia. Se joka hallitsee kokonaisuutta, saa merkittävän osan tulovirroista, ja muille jää parhaimmillaan murusia.

Digitalisaatio on vakuutusalalla ollut arkipäivää jo pitkään, mutta nyt murros ja digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet ovat avanneet toimialan uusille toimijoille: ketterille ja pienille mutta myös suurille ja dynaamisille. Nyt kyse on vakuutusalan perinteisten toimijoiden sopeutumiskyvystä ja nopeudesta. Varmaa on, että kaikki toimijat eivät pärjää muutoksessa, mutta jo muutosmatkansa aloittaneet ovat tietysti vahvoilla.

Valtteri Saurila, johtaja, LähiTapiola

Kirjoitus on osa kolumnisarjaa, jossa Finanssiala ry:n jäsenyhtiöt kertovat digitalisaatiosta finanssialalla.