Eurooppa pyristelee kompastellen irti harmaasta taloudesta – yhtenä keinona käteisen käytön rajoittaminen

Belgiassa kauppojen ja ravintoloiden on ensi kesästä lähtien pakko hyväksyä käteisen ohella myös jokin sähköinen maksumuoto. Määräykset ovat osa laajempaa eurooppalaista pyrkimystä päästä eroon harmaasta taloudesta, jonka valtava lasku jää rehellisten maksettavaksi.

Tammikuun alussa ruotsalainen Expressen-lehti kertoi kertoi, kuinka Ruotsin pääministerin ja sosiaalidemokraattien puheenjohtajan Magdalena Anderssonin kotoa löydettiin väärän murtohälytyksen yhteydessä nicaragualainen siivooja, jolla ei ollut oleskelu- tai työlupaa maahan. Siivooja oli lisäksi etsintäkuulutettu syksyllä 2021. 

Nyt Ruotsissa yritetään kuumeisesti selvittää, miten kaikkia kuviteltavissa olevia turvallisuus-, maahanmuutto- ja työlupasäännöksiä rikkonut tapaus oli mahdollinen – vieläpä maan korkeimmalla poliittisella tasolla. 

Vastaus on yksinkertainen: Vaikka harmaan talouden koko on saatu laskuun, kaikkine lieveilmiöineen ilmiö on edelleen läpi yhteiskuntien läsnä kaikkialla Euroopassa, ja sen kitkeminen kokonaan pois on äärimmäisen vaikeaa. Laiton työvoima on vain yksi harmaan talouden ilmenemismuoto.

Täällä Keski-Euroopassa harmaan talouden ilmiöihin törmää päivittäin. Tavallisimmillaan kysymys on siitä, että joka kerta mennessään baariin, on erikseen varmistettava, hyväksyykö paikka korttimaksua. Usein ei. 

Vaikka tämä tarkoittaa sitä, että korttiasiakkaat menevät muualle, baarinpitäjä on laskenut menetyksensä pienemmiksi kuin tilanteessa, jossa asiakkaat maksaisivat muovirahalla, jolloin kassavirta näkyisi väkisinkin tiliotteissa ja olisi siis myös ilmoitettava verottajalle. Kun käyttää pelkkää käteistä, osa myynnistä on paljon helpompi jättää ilmoittamatta mihinkään. 

Tyypillistä on myös se, että tavallisissa brysseliläistakseissa kuljettaja tekee usein kaikkensa välttääkseen korttimaksuja, vaikka autossa korttipääte olisikin. Vakioselityksen mukaan pääte on juuri nyt sattumalta epäkunnossa. Jos sitten asiakas toteaa, ettei käteistä yksinkertaisesti ole ja auton ikkunassahan oli luottokorttien kelpaamisesta kertova tarra, pääte ihmeellisesti alkaa juuri sillä hetkellä toimia ilman mitään muita pulmia kuin kuljettajan hiljainen kiroilu. 

Vanhan sanonnan mukaan kysymys on kaksinkertaisen kirjanpidon ja yksinkertaisen tilintarkastajan järjestelmästä.

Jopa EU on rakennuttanut talojaan harmaalla työvoimalla

Brysseliläisten kuppiloiden tai taksien palvelualalla harrastama harmaa myynti on vain osa kokonaisuutta. Esimerkiksi rakennusalalla paljastuu säännöllisesti erilaisia vedätyksiä, joissa töihin käytetään harmaata työvoimaa eli lakisääteiset työnantajamaksut ja verot jätetään maksamatta. 

Vuonna 2020 paljastui, että neljä vuotta aiemmin Eurooppa-neuvoston käyttöön valmistuneen 350 miljoonan euron Europa-rakennuksen rakentamiseen käytettiin laitonta työvoimaa. Laittomuuksien paljastuminen kirjaimellisesti kotipesästä oli erityisen kiusallista juuri EU:lle, joka on painokkaasti työskennellyt harmaan talouden kitkemiseksi EU-maista. 

Suoraan EU-komissiota vastapäätä nousseen Europa-rakennuksen suunnittelua ja rakentamista valvoneiden EU-virkamiesten mukaan vastuu urakasta ja sen vaatimista luvista sekä työntekijöiden oikeuksien noudattamisesta kuuluivat Brysselissä yksinomaan Belgian kansallisille viranomaisille samalla tavalla kuin muissakin Euroopan unionin jäsenmaissa.

Vaikka EU oli ollut rakennuksen tilaaja, sillä ei ollut mitään omaa keinoa seurata rakennustöiden osalta paikallisen lainsäädännön noudattamista. 

Myös työntekijät kärsivät

Harmaa talous aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle, koska veroja ja veroluonteisia maksuja jää saamatta. Käytännössä rehelliset yrittäjät joutuvat vastaamaan niiden maksamisesta korkeampina veroina ja maksuina. Kuluttajat kohtaavat ne korkeampina hintoina.

Verotulojen menetysten ja korkeampien kuluttajahintojen ohella varjotalous vääristää kilpailua kaventamalla laillisesti toimivien yrittäjien toimintaedellytyksiä. 

Myös työntekijöiden työolosuhteet, työn saanti ja palkkaus kärsivät pimeää työtä tekevien työntekijöiden halvempien työnantajakustannusten vuoksi. Muun muassa EU:n Europa-rakennuksen työmaalla pimeää työtä tehneet bulgarialaiset rakennusmiehet työskentelivät ilman työehtoja tai vakuutuksia, eikä heille kertynyt lakisääteisiä eläkkeitä. 

Komissio valmistelee kattoa käteismaksuille

Yhtenä ratkaisuna harmaan talouden kitkemiseen Euroopassa on nähty yhteiskuntien digitalisoituminen. Sen on jo nyt todettu vaikuttaneen varjotalouden vähittäiseen pienenemiseen. Mitä enemmän kauppa ja muu talouselämä siirtyy käteisen käytöstä sähköisiin maksujärjestelmiin, sitä vaikeampaa rahaliikennettä on piilottaa. 

Esimerkiksi Uberin kaltaisten mobiilialustoilla toimivien uusien palvelujen kirjanpito on väkisinkin paljon täsmällisempää kuin perinteisten taksien. Kun maksut tapahtuvat automaattisesti asiakkaiden kännykkäsovellusten kautta, ei jää edes mahdollisuutta pimeään käteismyyntiin.

Osana harmaan talouden ja rahanpesun vastaista taistelua useissa EU-maissa on olemassa kansallinen lainsäädäntö, joka rajoittaa käteisen käyttöä isoissa maksusuorituksissa. Muun muassa Ranskassa raja kulkee tuhannessa eurossa, Espanjassa kahdessatuhannessa ja Belgiassa, Italiassa ja Portugalissa kolmessatuhannessa eurossa. Tšekissä raja on 10 000 ja Puolassa 15 000 euroa. Suomessa vastaavaa rajoitusta ei toistaiseksi ole.

EU:n komissiossa on jo muutaman vuoden ajan valmisteltu lainsäädäntöä, jonka asettaisi käteismaksuille enintään 10 000 euron ylärajan koko EU:n alueella. Hanketta valmisteltiin jo edellisen komission aikana vuonna 2018, mutta tällöin siitä luovuttiin, koska se ei saanut jäsenmaiden piirissä riittävää tukea. Nyt hankkeen toteutumista pidetään todennäköisempänä. 

Eri EU-maissa on kuitenkin haettu omia ratkaisuja harmaan talouden kitkemiseen. Belgiassa tulee tämän vuoden heinäkuun alusta voimaan laki, jonka mukaan kaikkien vähittäismyyntiä harjoittavien yritysten on hyväksyttävä jokin sähköisen maksamisen muoto. 

Käteiselläkin voi edelleen maksaa, mutta lain mukaan sille on oltava sähköinen vaihtoehto. Kauppias voi itse valita, onko vaihtoehto luotto- tai muu maksukortti tai esimerkiksi jokin älypuhelinten maksusovelluksista, kunhan käteisen vaihtoehto on olemassa.

IMF:n synkkä arvio

Arviot harmaan talouden koosta vaihtelevat, koska ilmiötä on vaikea mitata ja sen määrittäminen vaihtelee. 

Suomessa verottajan harmaan talouden seurantayksikön mukaan ilmiötä on tutkittu monesta eri näkökulmasta. Lähestymistapojen runsautta osoittaa sekin, että käsitteeseen liittyviä, suunnilleen samaa tarkoittavia termejä on englannin kielessä yli 40. EU:n piirissä kolme eniten käytettyä termiä ovat olleet undeclared work, underground economy ja shadow economy. Sanojen valinta on perustunut siihen, onko tutkimuksen näkökulma kansantaloudellinen vai verotuksellinen vai perustuuko se työvoiman käyttöön. 

Mittausmenetelmiäkin on useita, ja ne jakautuvat suoriin ja epäsuoriin menetelmiin. Suorissa menetelmissä pyritään mittaamaan konkreettisesti harmaan talouden esiintymistä esimerkiksi kyselyjen, haastattelujen tai verotarkastusten tulosten perusteella. 

Epäsuorissa menetelmissä pyritään tekemään arvioita näkymättömän ilmiön eli harmaan talouden määrästä yhden tai useamman näkyvän tunnusmerkin, esimerkiksi käteisen rahan kysynnän tai sähkön kulutuksen, perusteella.

Eräänlainen variaatio viimeksi mainituista on niin sanottu MIMIC eli monimuuttujamenetelmä, jossa harmaan talouden määrää pyritään laskemaan toisaalta useiden oletettujen harmaan talouden syiden ja toisaalta sen esiintymistä kuvaavien oletettujen indikaattoreiden avulla.

Viimeisimmässä julkaistussa raportissaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että yksin Ruotsissa varjotalouden koko oli vuonna 2019 vajaa viidennes verrattuna koko bruttokansantuotteen arvoon. Suomessa koon arvioitiin olevan hieman suurempi, ja täällä Belgiassa vajaan neljänneksen koko BKT:sta.

EU:n pahnanpohjimmaisessa Bulgariassa koko oli arvion mukaan lähes 40 prosenttia BKT:sta. Koko EU:n keskiarvoksi IMF arvioi 23 prosenttia. Luku on laskussa.

Useissa muissa arvioissa harmaan talouden kooksi on annettu eri maissa jonkin verran pienempiä lukuja, mutta sellaisinakin ne edustavat valtavaa kansantaloudellista ongelmaa.

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 12.1.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.