Suomi on maa, jossa on perinteisesti osattu sopia asioista.
Tämä koskee esimerkiksi työelämää ja eläkejärjestelmää. Työelämän osalta
Suomeen on asetettu tavoite, jonka mukaan suomalaisilla olisi Euroopan paras työelämä
vuoteen 2020 mennessä. F inanssiala on ottanut haasteen vakavasti.
Kun alalla sovittiin työehdoista edellisen kerran, kirjattiin sopimukseen kohta uudenlaisen yhteistyön perustamisesta. Työntekijät ja työnantajat ryhtyisivät yhdessä pohtimaan, miten alan tuottavuutta, kilpailukykyä ja työntekijöiden työhyvinvointia voitaisiin parantaa.
Myös finanssiala on muutoksen edessä digitalisaation ja asiakaskäyttäytymisen muuttumisen myötä. Palvelua halutaan digitaalisin välinein ajasta ja paikasta riippumatta, mutta silti henkilökohtaista palvelua arvostetaan. Jos finanssiala ei pysty vastaamaan muutokseen, tulevat kilpailijat ensin rinnalle ja sitten ohi. Kyse on lopulta työpaikkojen säilymisestä.
Tartuimme tuumasta toimeen. Työntekijät ja työnantajat ovat kartoittaneet yhteisen pöydän ääressä, muun muassa sitä, millaisia muutoksia työelämässä tarvitaan ja millaisia huolia niihin liittyy. Samalla on koottu – jälleen yhdessä – eri työpaikoilta kaikkien hyödynnettäväksi työkäytäntöjä, jotka helpottavat työntekoa kaikille osapuolille. Esimerkkinä ovat erilaiset etätyökäytännöt, lauantaityökokeilut ja pohdinnat, miten digivälineiden tuomaa kuormitusta voi vähentää.
Olennaista yhteistyössä on aidosti kuunnella, mitä tarpeita kummallakin osapuolella on. Ei siinä lopulta sen kummemmasta ole kyse. Monesti työmarkkinaosapuolet kuuntelevat toisiaan vain neuvottelupöydässä – jos silloinkaan – ja ankarimmillaan työtaisteluilla uhaten. Riitelemällä on vaikea kehittää mitään, yhdessä taas voi saada aikaan vaikka mitä hienoa. Kuten Euroopan parhaan työelämän.
Kirjoitus on alun perin julkaistu englanninkielisenä Finpron Good News From Finland -palvelussa.