EU:n komissio haluaa lisätä poliisien rajat ylittävää yhteistyötä, mutta naapurimaan aseistetun poliisin päästäminen omalle tontille on monille maille vaikea pala

EU:n komissio ja poliisivirasto Europol haluavat tehostaa Euroopan poliisiorganisaatioiden yhteistyötä osana taistelua kansainvälistä talousrikollisuutta vastaan. Vaikka tarkoitus on hyvä, ehdotuksen läpimeno on kaikkea muuta kuin varmaa.

Haagissa toimiva Euroopan poliisivirasto Europol julkaisi joulukuussa raportin, jossa kerrottiin niin kutsuttujen Pandoran paperien julkisuuteen vuotamien tietojen seurauksista ja tapauksen yhteydessä paljastuneen laittoman rahaliikenteen kokonaismäärästä. Paljastukset ovat järkyttävää luettavaa. 

Raportin mukaan veroparatiiseissa olevan varallisuuden kokonaismäärän arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 7,5 biljoonaa eli 7 500 miljardia euroa. Luku käsittää yli 10 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta. Tästä yksin EU:n siivuksi on arvioitu 1 500 miljardia euroa. 

Pandoran vuoto käsitti lähes 12 miljoonaa asiakirjaa ja paljasti kymmenien tuhansien veroparatiisiyhtiöiden todelliset omistajat vuosilta 1996–2020. Vuodetut asiakirjat kertoivat satojen poliitikkojen, kymmenien entisten ja nykyisten valtionpäämiesten, miljonäärien, viihdetaiteilijoiden ja urheilijoiden piilotetut omistukset. 

Samalla paljastui, että vaikka Euroopan unioni on pyrkinyt tarmokkaasti kitkemään harmaata taloutta ja vähentämään mahdollisuuksia rahanpesuun ja veronkiertoon, toimet ovat olleet toistaiseksi riittämättömiä. Europolin raportin mukaan esimerkiksi yksin vuonna 2016 EU:n alueella menetettiin 46 miljardia euroa verotuloja kansainvälisen veronkierron takia.

Talousrikollisuuden torjunta tökkii

Europolin raportti tuo selkeästi esiin, että ongelma on paljon aikaisemmin arvioitua suurempi.

Rikolliset ovat luoneet kokonaisen hyvin organisoituneen vaihtoehtotodellisuuden, joka toimii rajoista piittaamatta. Veroparatiisit, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ja rahanpesu liittyvät kiinteästi toisiinsa muodostaen labyrintin, joka hakee jatkuvasti uusia toimintatapoja ja keinoja hyödyntää järjestäytyneiden yhteiskuntien heikkouksia.

Europol on asettanut yhdeksi keskeiseksi tavoitteekseen juurikin talousrikollisuuden ja rahanpesun torjunnan EU-maissa. Muita painopistealueita ovat huumekaupan, laittoman maahanmuuton, ihmiskaupan, terrorismin ja kyberrikollisuuden torjunta. 

Yhteistä näille kaikille on se, että ne ovat rajat ylittävää rikollisuutta, ja siksi niiden torjumiseen tarvitaan yli kansallisten rajojen toimivaa poliisiorganisaatioiden yhteistyötä. Yhteistä on myös se, että ne kaikki nivoutuvat toisiinsa.

Euroopan poliisiorganisaatiot tekevät parhaansa mukaan yhteistyötä erityisesti talousrikollisuuden torjunnassa niin keskenään kuin muun muassa pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tästä huolimatta kilpajuoksu lainvalvontaviranomaisten ja rikollisten välillä on ikuinen. 

Lisäksi rikolliset ovat kilpajuoksussa kiusallisen usein edellä. Valvontaviranomaisten toiminnan on perustuttava voimassa oleviin kansallisiin lakeihin, kun taas rikolliset voivat siirtyä joustavasti uuden tyyppisiin toimintamalleihin ilman kenenkään lupaa. 

Matalan riskin ja korkeiden voittojen bisnestä

Talousrikollisuuden torjunnan nousua yhdeksi Europolin keskeisistä toiminta-alueista selittää se, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus on perinteisesti pitänyt talousrikoksia matalan riskin mutta korkeiden voittojen bisneksenä. 

Suurin osa talousrikoksista liittyy verotukseen, kirjanpitoon, avustuksiin ja petoksiin. Usein samaan vyyhtiin liittyy rahanpesua, jolla rikollisesti hankittujen varojen alkuperä pyritään häivyttämään. 

Rikosten selvittämiseksi poliisi tekee tiivistä yhteistyötä verottajan lisäksi muun muassa vakuutusyhtiöiden ja pankkien kanssa.

Huijauksista ja petoksista kiinnijäämisen kynnys on kuitenkin korkea, ja niiden tutkiminen on poikkeuksellisen vaativaa. Lisäksi rikolliset käyttävät hyväkseen eri maiden lainsäädännöissä olevia eroja ja porsaanreikiä, mikä osaltaan nostaa syytteiden nostamisen kynnystä ja vaikeuttaa rikollisten rankaisua tuomioistuimissa.

Viime vuosina myös kybervaluutat ovat tuoneet uuden elementin talousrikollisuuteen.

Rikolliset liikkuvat rajojen yli

Yhtenä keskeisenä ongelmana on pidetty myös sitä, että Euroopassa eri maiden poliisiorganisaatiot toimivat toistaiseksi erillään eikä esimerkiksi Yhdysvaltain liittovaltion keskusrikospoliisin FBI:n kaltaista itsenäiseen, rajat ylittävään toimintaan valtuutettua organisaatiota ole olemassa. Tämä hankaloittaa kansainvälisesti toimivien rikollisten toiminnan tutkimista. 

Europolin tehtävä rajoittuu eri maiden lainvalvontaviranomaisten avustamiseen ja toiminnan koordinoimiseen. Europolin marraskuussa julkaiseman raportin mukaan lähes 70 prosenttia unionin alueella toimivista järjestäytyneistä rikollisverkoistoista toimii vähintään kolmessa eri maassa.

Oman ongelmansa muodostaa lisäksi korruptio: rikolliset maksavat viranomaisille siitä, että ne sulkevat silmänsä laittomalta toiminnalta.

Suomi kuuluu kansalaisjärjestö Transparency Internationalin mukaan maailman kolmen vähiten korruptoituneen maan ryhmään yhdessä Tanskan ja Uuden Seelannin kanssa, mutta ongelma tulee vastaan monissa muissa EU-maissa. Transparency Internationalin listauksessa esimerkiksi Bulgaria on sijalla 78, Unkari sijalla 73, Kreikka sijalla 58 ja Italia on sijalla 42.

Rahanpesusäännöksiä halutaan muuttaa

MustRead kirjoitti jo vuosi sitten vireillä olleista rahanpesun torjuntaan liittyvistä hankkeista. EU:n komissio ehdotti viime vuoden heinäkuussa useita uudistuksia rahanpesun ehkäisyä koskevaan lainsäädäntöön. 

Merkittävin niistä oli ehdotus uuden EU:n rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisviranomaisen (AMLA) perustamisesta. Uudelle virastolle esitettiin suoraa toimivaltuutta valvoa korkeariskisimpiä rajat ylittäviä rahoitussektorin ilmoitusvelvollisia, minkä lisäksi sen tarkoitus on koordinoida jäsenvaltioiden valvojien toimintaa ja antaa lausuntoja rahanpesun riskitekijöistä. 

Nykyisen rahanpesun torjuntaa koskevan asetuksen muutoksella pyritään puolestaan tehostamaan EU:n rahanpesusääntelyn lisäämällä yksityiskohtaisuutta ja täsmällisyyttä sekä vähentämään haittoja, jotka johtuvat siitä, että rahanpesudirektiivejä on pantu eri jäsenvaltioissa täytäntöön eri tavoin. 

Lisäksi niin kutsuttu maksajan tiedot -asetus esitetään laadittavaksi uudelleen siten, että kryptovarojen tarjoajat lisättäisiin sen soveltamisalaan.

Poliiseille lisää oikeuksia

Rahanpesun torjuntaan liittyvien uudistusten lisäksi komissio ehdotti joulukuussa 2021 jäsenmaiden poliisien valtuuksien lisäämistä taistelussa kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan. 

Komission ehdotus liittyy EU:n laajempaan pyrkimykseen tehostaa ja yksinkertaistaa EU-maiden poliisiyhteistyötä. Tällä hetkellä EU-maiden välistä poliisiyhteistyötä säädellään kuudellakymmenellä erilaisella sopimuksella, joista osa on maiden kahdenvälisiä ja osa laajempia kansainvälisiä sopimuksia.

Komission 27-sivuiseen suunnitelmaan sisältyy muun muassa ehdotus siitä, että EU-maiden poliisit voisivat automaattisesti jakaa toisilleen kansalaisista olemassa olevaa biometrista tietoa. Näin esimerkiksi poliisien arkistossa olevat kasvokuvat ja sormenjäljet jaettaisiin automaattisesti kaikkien jäsenmaiden poliisiorganisaatioiden kesken. Rikollisten olisi nykyistä vaikeampaa piiloutua toiseen EU-maahan.

Kiistellyin kohta suunnitelmassa on se, että jäsenmaiden poliisit voisivat toimia – ja heillä olisi voimankäyttöoikeus – myös naapurimaiden puolella. Muiden EU-maiden poliisiviranomaisille tulisi ehdotuksen mukaan oikeus kantaa asetta toisissa EU-maissa.

Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että italialaiset poliisit voisivat seurata epäiltyjä rikollisia Saksaan tai ääritapauksessa sitä, että Ranskan poliisi voisi ampua epäillyn Belgiassa. 

Vaikea pala

Komission ehdotuksen läpimeno EU:n jäsenmaissa ei kuitenkaan ole mitenkään varmaa. Usealle viime vuosisadan sodat kokeneelle Euroopan maalle naapurimaan aseistetun poliisin päästäminen omalle tontille on hankala ajatus ja vaatii vähintään voimakasta sulattelua.

Sisäasioista vastaavan ruotsalaiskomissaarin Ylva Johanssonin mukaan järjestäytynyt rikollisuus ja ihmissalakuljetus ovat kasvavia uhkia EU:ssa. Lehdistötilaisuudessa 8. joulukuuta hän ennakoi, että komission ehdotus ratkaisisi rajat ylittävää poliisitoimintaa merkittävästi vaikeuttavan byrokratiaongelman, joka johtuu eri EU-maiden toisistaan poikkeavista laeista ja määräyksistä. Lakien kirjavuudesta hyötyvät vain kansainväliset rikolliset.

Komission ehdotus etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja kaikista jäsenvaltioista koostuvan neuvoston hyväksyttäväksi. Mikäli ehdotus hyväksytään, kunkin jäsenmaan on itse säädettävä asiaa koskevat kansalliset lait.

Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 4.2.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.