Epävarmaan maailmaan voidaan lainsäädännöllä tuoda vakautta standardeista

Digitalisaatio, tekoäly ja geopoliittiset mullistukset muokkaavat arkeamme. Tältäkö neljäs teollinen vallankumous näyttää ja tuntuu?

Moni arkinen asia, jos ei kaikki, rakentuu standardien varaan. Maksaminen kaikissa muodoissaan ja siihen liittyvän infrastruktuurin kehitys on yksi esimerkki standardoinnista ja sertifikaateista. Erilaisiin standardeihin kirjataan yhteisesti sovittuja vaatimuksia, suosituksia tai ominaisuuksia tuotteille, järjestelmille tai palveluille. Standardinmukaisuus vahvistetaan sertifioinnilla.  

Ruotsissa ja Norjassa käteisen käyttö on jo pitkään ollut ylimääräinen ponnistus, joka jää tekemättä. Myös fyysisten korttien käyttö harvenee, ja maksut tapahtuvat pääsääntöisesti mobiililla tai muulla välineellä, joka on kytketty maksukorttiin tai pankkitiliin.

Suomessa korttimaksamisen infrastruktuuria päivitetään vastaamaan modernin maailman tarpeita.  Muutos näkyy erityisesti fyysisen maksukortin käyttäjille. Lähimaksulla maksettaessa korttia ei tarvitse enää syöttää maksupäätteeseen tunnusluvun antamiseksi. Kortin lähiluku riittää ja tässä yhteydessä tunnusluvun antaminen, jos maksamisen edellyttää tunnuslukua.

Vähäiseltä kuulostava uudistus avaa useita mahdollisuuksia. Modernisointi laajentaa mahdollisuutta maksaa esimerkiksi älysormuksella tai -avaimenperällä, joita ei voi syöttää maksupäätteeseen eikä niissä ole käyttöliittymää asiakkaan todentamiseksi.

Erillisellä maksukortilla maksaminen on ylimääräinen välivaihe, jos kädessä on jo puhelin tai ranteessa kello. Myös älypuhelin on valjastettavissa maksupäätteeksi tai maksut tehdään sovelluksissa. Älymaksamisen mobiilisovellukset nopeuttavat ja sujuvoittavat maksamista sekä tuovat lisäturvaa maksamiseen. Biometriikan avulla varmistutaan maksajasta ja sillä voidaan korvata erillisten tunnusten käyttö. Henkilön biometrinen tunnistaminen voi tapahtua esimerkiksi sormenjäljen tai kasvokuvan perusteella. Etäpalveluiden määrä kasvaa ja lähiasioinnissa hyödynnetään jatkuvasti enemmän itsepalvelua ja sähköistä maksamista. Palveluasiointi ja maksaminen tapahtuvat mobiilisti.

Vaikka käteistä edelleen tarjotaan ja käteismaksuille on paikkansa, kolikoita ja seteleitä ei enää tarvita pukuhuoneen lokeroihin, itsepalveluautomaatteihin tai kaveriporukan kulujen tasaamiseen. Kolikot on korvattu lähiluettavilla ratkaisuilla. Henkilöiden välisissä rahansiirroissa norjalaiset, suomalaiset ja tanskalaiset voivat keskenään hyödyntää pohjoismaista mobiilisovellusta.

======
Kiitos standardien ja sääntelyn, maksaminen onnistuu turvallisesti
standardin mukaisilla ja sertifioiduilla maksuvälineillä.
======

Standardit ovat olleet ja ovat edelleen avainasemassa luotaessa Euroopan sisämarkkinoita. Standardeilla luodaan turvaa ja toimivuutta, ja ne ovat tärkeitä elinympäristön, tuotteiden ja palveluiden kannalta. Standardointi tukee uusien alojen, teknologioiden ja innovaatioiden kehittymistä.

Eikä sekään säästy muutosvauhdilta.

Perinteisesti standardointi on ollut aikaa vievää. Standardeja on monenlaisia ja niillä voidaan tukea lainsäädäntöä. Standardeissa ei viitata lainsäädäntöön, mutta lainsäädäntö voi viitata standardiin. Erilaisia kuvauksia, yksittäisten toimialojen, yhteenliittymien tai muiden organisaatioiden laatimia luokitteluita ja rajapintoja voidaan nykyään työstää nopeastikin helpottamaan markkinoille pääsyä.

EU-sääntelyllä tavoitellaan toimivia sisämarkkinoita ja pyritään edistämään kilpailua. Esimerkiksi maksamisen sääntelyssä työn alla on pikamaksuja, digieuroja sekä tunnistamisen ratkaisuja. Samalla maksupalvelusääntelyä tarkastellaan uudelleen jo kolmatta kertaa. Markkinatoimijat ja standardointiorganisaatiot pyrkivät parhaansa mukaan vastaamaan sääntelyn vaatimuksiin.

Lainsäädäntöä laadittaessa voidaan usein nojata olemassa oleviin standardeihin, jos sääntelyn kohteena ovat vakiintuneet käytännöt. Jos luodaan uutta sääntelyä, standardeja ja käytänteitä ei välttämättä ole ehtinyt vielä muodostua, mutta uusia standardeja voidaan luoda tai päivittää tarvittavalta osin vastaamaan sääntelyn vaatimuksia.

Standardointi ja sertifiointi mahdollistavat kilpailun lisääntymisen ilman, että yhteentoimivuus vaarantuu. Sääntely ulottuu entistä laajemmalle, uusia sääntelyhankkeita syntyy ja olemassa olevaa sääntelyä tarkastellaan yhä uudelleen.

Yhtenäisille standardeille rakentuva sääntely mahdollistaa myös sen, että perinteisten yritysten rinnalle nousee uusia toimijoita, tuotteita ja palveluita. Lainsäätäjät seuraavat markkinoiden kehittymistä ja voivat puuttua havaittuihin epäkohtiin nopeasti. Myös yritysten on jaettava aikaisempaa laajemmin tietoa sitä kysyville.

Standardeja, näitä lainsäädännön toimeenpanon rakennuspalikoita, ovat luomassa myös Finanssiala ry ja sen edustamat pankit. Ne osallistuvat maksamiseen liittyvään standardointiin ja maksamisen yhteentoimivuuden edistämiseen muun muassa SFS Suomen Standardit ry:ssä ja European Payments Councilissa. Maksaminen perustuu muun muassa ISO-standardeihin ja lisäksi maksuvälineissä hyödynnetään EMVCo- ja PCI-standardeja.