Elon Musk haluaa muuttaa Twitterin rajattoman sananvapauden alustaksi. EU:n parlamentti ja neuvosto pääsivät kuitenkin viime viikolla yksimielisyyteen asetuksista, jotka määräävät toisin – sakkojen ja jopa toimintakiellon uhalla. Konfliktin ainekset ovat koossa.
Miljardööri Elon Musk ilmoitti tällä viikolla ostaneensa Twitterin 44 miljardilla dollarilla eli noin 41,6 miljardilla eurolla. Hän on ilmoittanut tekevänsä Twitteristä digitaalisen torin, jossa sana on vapaa.
Musk on myös luvannut avata Twitterin käyttämät algoritmit julkisuuteen ja estää automaattitwiittejä jakavien bottien toiminnan. Muskin mukaan ilmaisun vapaus on demokraattisen yhteiskunnan kivijalka.
Jää vielä nähtäväksi, hyväksyvätkö viranomaiset Muskin kaupan, mutta todennäköisesti näin tapahtuu. On kokonaan toinen kysymys, miten Musk, joka tunnetaan herkästi innostuvana ja usein lapsenmielisenä innovaattorina, aikoo uutta hiekkalaatikkoaan käyttää.
Sananvapausaktivistiksi itsensä julistanut Musk yritti vain vähän aikaa sitten ostaa hiljaiseksi nuorukaisen, joka ryhtyi julkaisemaan Twitterissä lokikirjaa Muskin yksityisen suihkukoneen lentämisistä. Perinteiseen mediaan Muskin tiedetään suhtautuvan tympeästi.
Muskin halu estää bottien toiminta Twitterissä tähtää erityisesti Venäjän käyttämään kybertaktiikkaan. Venäjän trollitehtaat ovat brexit-kansanäänestyksestä ja Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleista alkaen lähettäneet miljoonia robottien tuottamia twiittejä muun muassa vaalivaikuttamistarkoituksessa.
Samat botit ovat lietsoneet myös levottomuuksia muun muassa Ranskassa ja Saksassa. Botteja käytetään laajasti myös kaupallisten twiittien lähettämiseen eli mainontaan.
Bottien käytön kieltäminen on hyvä asia, koska sillä kyetään todennäköisesti vaikeuttamaan diktatuurien pyrkimyksiä heikentää demokratian uskottavuutta länsimaissa. Vaan riittääkö tämä?
Venäjän trollaus ei ole ainoa ongelma
Valehtelun ja vihasisältöjen sallimisesta sananvapauden nimissä on huonoja kokemuksia.
Lähihistorian karkein esimerkki tästä nähtiin Washingtonissa viime vuoden loppiaisena, kun Donald Trump usutti kannattajansa Yhdysvaltain kongressiin, jonne he ryntäsivät väkivalloin pelastamaan maataan keksityltä vallankaappaukselta. Tämän jälkeen Twitter sulki Trumpin tilin, jolla oli yli 80 miljoonaa seuraajaa.
Olisi pelottavaa, jos Muskin harhakäsitykset rajattoman sananvapauden autuudesta johtaisivat samanlaisten tragedioiden toistumiseen. Vapauteen liittyy aina myös vastuu sen käyttämisen seurauksista.
Musk ei ole ainakaan toistaiseksi suoraan ilmoittanut avaavansa Trumpin tiliä uudestaan, mutta hänen puheidensa perusteella tätä on pidetty mahdollisena.
Kun Twitter siirtyy Muskin komentoon, yksi suurimpia uhkia on kuitenkin mahdollisuus siihen, että Trumpin tapaiset historian väärentäjät pääsevät jälleen keräämään uutta yleisöä vaihtoehtoiseksi todellisuudeksi kutsumilleen valheille.
Trump on suljettu myös muun muassa Facebookin ja Youtuben ulkopuolelle. Trump on yrittänyt korvata niitä perustamalla muun muassa oman Truth Social -verkkoalustan, mutta se ei ole kerännyt kiinnostusta samaan tapaan kuin Twitter tai muut vakiintuneet sosiaalisen median kanavat. Truth Social oli kerännyt huhtikuun alussa vähän yli puoli miljoonaa käyttäjää kun samaan aikaan Twitteriä käyttää noin 400 miljoonaa käyttäjää. Trump itse on ilmoittanut, ettei hän palaa Twitteriin vaikka mahdollisuus siihen aukeaisikin.
Kansankiihottajille demokratian perusinstituutioiden horjuttaminen on arkipäivää, ja väitteet heidän omasta korvaamattomuudestaan kuuluvat vakioarsenaaliin. Merkittävä osa heidän kannattajistaan ei tunnu edes tietävän – tai välittävän – mitä tarkoittavat demokratia ja sen edellyttämät instituutiot, kuten vallan kolmijako, vapaat vaalit, riippumaton media tai itsenäinen oikeuslaitos.
EU panee alustayhtiöt vastaamaan tekemisistään
Muskin sananvapauden ideologia ei ainakaan mene yksiin EU:n tuoreen Digital Services Act -asetuksen (DSA) sisältövastuupykälien kanssa.
Alustayhtiöt ovat tähän asti halunneet kaikin keinoin välttää ottamasta vastuuta välittämistään sisällöistä, mutta jatkossa se ei ole enää mahdollista.
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät sopuun DSA-digipalveluasetuksesta viime viikonloppuna 16 tuntia kestäneissä maratonneuvotteluissa. Jo maaliskuussa hyväksyttiin toinen samaan pakettiin kuuluva asetus, Digital Markets Act (DMA). Asetukset ovat merkittävä muutos aiempaan: Niiden mukaan kaikkiin digitaalisiin palveluihin, jotka yhdistävät kuluttajat tavaroihin, palveluihin tai sisältöön, sovelletaan tulevaisuudessa sitovia EU:n laajuisia sääntöjä. Säännöissä määritellään verkon käyttäjien, verkkoalustojen ja viranomaisten oikeudet ja vastuut.
Käytännössä niin Elon Muskin omistaman Twitterin kuin muidenkin sosiaalisen median alustojen on noudatettava EU:n sääntöjä, jos ne haluavat toimia EU-maissa. DSA-asetukset siirtävät suurille alustayrityksille, kuten Amazonille, Facebookille, Twitterille ja Googlelle, huomattavasti nykyistä enemmän vastuuta sisällöistä, joita niiden kautta julkaistaan tai kaupataan. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan vielä tämän vuoden aikana.
EU:n ranskalainen sisämarkkinakomissaari Thierry Breton kuvasi tuoreeltaan asetuksia ”suureksi virstanpylvääksi”.
”Kysymys on ensimmäisestä kerrasta kahteenkymmeneen vuoteen, kun EU on saavuttanut yhdessä hyväksytyn digitaali- ja informaatioalan sääntelypohjan.”
Alustayhtiöitä uhataan historiallisen suurilla sanktioilla
Digitaalisen lainsäädännön kehittämiseen Euroopan parlamentissa erikoistuneen europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mukaan ihmisiä suojelevat lait ja säännöt ovat puuttuneet verkosta.
”Sen, mikä on laitonta offline, tulee olla laitonta myös online. On ehdottoman tärkeää, että taistelemme valeuutisia ja vihapuhetta vastaan”, Kumpula-Natri sanoi puheessaan EU:n digiasetusten puolesta Euroopan parlamentille tammikuussa.
Kumpula-Natrin mukaan internet on globaali mutta ei enää avoin ja demokraattinen, vaan se rakentuu ”parin yksityisen alustan varaan”.
”Nämä isot alustat tarvitsevat sääntöjä, jotta turvallinen, avoin ja reilu kyberavaruus voidaan taata. Meidän täytyy rakentaa digitaalinen tulevaisuutemme ihmisoikeuksien perustalle, emme voi olla välittämättä ihmisoikeuksista verkossa”, hän jatkoi.
Pohjoismaat asettivat Kumpula-Natrin tammikuussa yhteisesti ehdokkaaksi YK:n teknologialähettilääksi. Hänen tehtävänsä olisi koordinoida YK:n laajenevaa digiagendaa koko maailmassa.
DSA-asetuksessa isoja alustayhtiöitä uhataan historiallisen suurilla sanktioilla, jos ne eivät noudata unionin sääntöjä. Listalla ovat muun muassa sakot, joiden suuruus voi nousta jopa kuuteen prosenttiin yrityksen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta. Mikäli tämäkään ei riitä, toistuvien rikkeiden seuraamuksiin voi sisältyä myös yritysten toiminnan kieltäminen EU-alueella.
Elon Muskin uho rajattomasta ilmaisunvapaudesta tulevaisuuden Twitterissä saattaa siis johtaa myös siihen, että koko alusta suljetaan Euroopassa verkon ulkopuolelle.
Kohdennettuun mainontaan tulee merkittäviä rajoituksia
Jo ennen DSA:ta Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät digimarkkinat kattavan Digital Markets Act -asetuksen. DMA-asetus pyrkii estämään sisämarkkinoiden portinvartijoiksi kutsuttujen, käytännössä monopoliasemassa olevien verkkoyhtiöiden mahdollisuuden käyttää asemaansa väärin.
Merkittävä osa suurten alustajättien ansaintalogiikasta perustuu käyttäjiä jatkuvasti seuraavaan kohdennettuun mainontaan. DMA-asetus kieltää arkaluontoiseen henkilökohtaiseen dataan, kuten etniseen taustaan tai terveystietoihin, perustuvan kohdennetun mainonta. Lisäksi lapsille kohdennettu mainonta kielletään täysin.
Portinvartijoiksi luetaan alustayhtiöt, joilla on merkittävä vaikutus unionin sisämarkkinoihin, koska ne tarjoavat yrityskäyttäjille keskeisen väylän asiakkaidensa tavoittamiseen. Näistä tunnetuimpia ovat Google, Amazon, Facebook ja Apple. Myös Elon Muskin Twitter kuuluu yritysryhmään. Portinvartijayritykset hallitsevat usein kokonaisia alustaekosysteemejä.
Komission varoitusten mukaan portinvartija-alustat voivat estää yrityskäyttäjiensä ja kilpailijoidensa arvokkaiden ja innovatiivisten palvelujen saattamisen kuluttajien saataville tai hidastaa sitä. Esimerkkejä tällaisista käytännöistä ovat näillä alustoilla toimivien yritysten datan sopimaton käyttö tai tilanteet, joissa käyttäjillä on vain rajalliset mahdollisuudet vaihtaa tietty palvelu toiseen.
Vasta hyväksytyillä uusilla asetuksilla EU pyrkii nyt varmistamaan, että käyttäjien saatavilla on verkossa laaja valikoima turvallisia tuotteita ja palveluja, olipa kysymys sitten uuden älypuhelimen tai tuolin ostamisesta, lainan hakemisesta tai vakuutuksen ottamisesta. Lisäksi tavoitteena on, että Euroopassa toimivat yritykset voivat kilpailla internetissä vapaasti ja tasapuolisesti aivan kuten verkon ulkopuolellakin. Laiton sisältö on poistettava, ja esimerkiksi verkon kautta kauppaa käyvien myyjien todellinen henkilöllisyys on tarkistettava.
Asetusten mukaan alustayhtiöiden tulee jatkossa myös kertoa, millä tavoin algoritmit valikoivat käyttäjille näkyvät sisällöt. Itse algoritmia ei kuitenkaan tarvitse paljastaa. Jatkossa riippumattomien tutkijoiden pitäisi päästä laajemmin käsiksi alustan keräämään dataan alustojen toiminnan vastuullisuuden arvioimiseksi.
Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 29.4.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
MustRead: Epävarmuudet varjostavat rahoitusalaa ensi vuonna, mutta tällä kertaa pankit ovat aiempaa valmiimpia rytinään
Euroopan yritykset kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi paljastavat, että markkinoita vastaan on vaikea taistella – helpoin ratkaisu on valita asuinpaikkansa oikein
MustRead: Poikkeuksellista mikromanagerointia ja ”ristikuulusteluja” – suurten eurooppalaispankkien kritiikki EKP:ta kohtaan kovenee
Kun poliitikot viis veisaavat asiantuntijoiden varoituksista, kansalaiset joutuvat maksamaan kalliin hinnan