Nykylaskelmien mukaan eläkemaksuihin kohdistuu muutaman vuosikymmenen päästä korotuspainetta, jos mitään ei tehdä. Vuoden 2017 eläkeuudistusta tehtäessä arvioitiin maksutaso lähes kestäväksi, lievää korotuspainetta oli näkyvissä 2070-luvulta alkaen. Valitettavasti laskelmissa käytetyt oletukset eivät koskaan toteudu sellaisenaan, ja nyt erityisesti syntyvyyden dramaattinen lasku on ollut ennakoimatonta.
Kun eläkejärjestelmää uudistetaan, oleellista on tasapainon löytäminen. Eläkemaksujen lisäksi järjestelmään tulee rahaa sisään sijoitusten tuotoista. Muitakin tulolähteitä on, mutta maksut ja sijoitustuotot ovat selvästi merkittävimmät. Toisesta päästä melkein kaikki rahat menevät ulos eläke-etuuksien maksuun. Yksinkertaisuudessaan näitä komponentteja säätämällä tasapaino löytyy.
Järkevät ratkaisut eivät löydy ääripäistä. Kaikissa eläkejärjestelmissä keskeinen ongelma on etuuksien riittävyyden ja rahoituksellisen kestävyyden välinen tasapaino. Etuudet saadaan kyllä riittäviksi, jos maksutaso nostetaan taivaisiin. Tai maksutaso saadaan painettua vaikka kuinka alas, jos etuudet minimoidaan.
======
Kyllä kaikki rahat voidaan laittaa osakemarkkinoille,
mutta riskitaso nousee huomattavasti. Vastaavasti koko
potin laittaminen korkopapereihin on varma näivettymisen tie
– varsinkin näillä korkotasoilla.
======
Sama pätee sijoituspolitiikkaan. Varat täytyy sijoittaa tuottavasti mutta myös turvaavasti. Kyllä kaikki rahat voidaan laittaa osakemarkkinoille, mutta riskitaso nousee huomattavasti. Vastaavasti koko potin laittaminen korkopapereihin on varma näivettymisen tie – varsinkin näillä korkotasoilla. OECD:n Pension Markets in Focus -raportin mukaan tuoton ja turvaavuuden painotuksissa on selkeitä eroja eri maiden välillä. Osakkeiden osuus sijoituksista on keskimäärin yllättävänkin pieni. Jos jätetään muutamat ääripäät pois, osakkeiden osuus raportissa mukana olevien OECD-maiden eläkerahastojen sijoituksista on 10:n ja 50:n prosentin välillä keskiarvon ollessa vajaan 30 prosentin luokkaa.
Jokainen eläkejärjestelmä on erilainen. Meidän suomalaisten täytyy löytää jatkossakin oma ratkaisumme, joka sopii juuri meille parhaiten. Vaikka ulkomaisista ratkaisuista voidaan ja tuleekin ottaa oppia, kaikki täytyy suhteuttaa Suomeen sopivaksi. Oleellista on vaihtoehtoinen huolellinen ja tasapuolinen arviointi monelta kantilta. Sieltä se tasapaino löytyy.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kansainvälinen vertailu: Suomen eläkejärjestelmä seitsemänneksi paras – luotettavuudessa Suomi loistaa, järjestelmän kestävyydessä ja eläkkeiden riittävyydessä on parantamista
Kilpailu on yksi hajautetun eläkejärjestelmän hyödyistä, muttei ainoa
Miten Ruotsin eläkemalli voisi soveltua Suomeen? Ruotsissa voi osittain itse päättää eläkemaksujensa sijoittamisesta
”Bussilastillinen nuoria jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka viikko” – myös alhainen syntyvyys haastaa Suomen eläkejärjestelmää
