Lehtien palstoilla ja X:ssä on käyty vilkasta keskustelua siitä, onko eläke itse maksettu vai ei. Kuten keskustelussa on käynyt ilmi, Suomessa eläkettä ei rahastoida kokonaan. Maksettuja eläkemaksuja ei siten laiteta kokonaisuudessaan sukanvarteen odottamaan henkilön jäämistä eläkkeelle, jolloin rahaston voisi purkaa maksamalla vanhuuseläkettä. Suurin osa eläkkeestä kuitataan kunkin vuoden eläkemaksuista. Täydellinen rahaston ja eläkkeen välinen vastaavuus on hankalaa muutenkin muun muassa siksi, että kunkin ihmisen tarkka elinikä ei ole tiedossa.
======
Tällä hetkellä eläkkeellä olevista
ihmisistä 65 prosenttia
saa ainoastaan työeläkettä.
======
Sen sijaan, että puhuttaisiin eläkkeiden itse maksamisesta, voitaisiin paremminkin puhua eläkkeiden itse ansaitsemisesta. Suomen eläkejärjestelmä perustuu voimakkaasti siihen, että jokainen ansaitsee itse eläkkeensä työtä tekemällä. Palkasta karttuu eläkettä (yleensä 1,5 %), joka tulee maksuun vanhuuseläkkeelle jäädessä. Tällä tavoin ansaittu työeläke nauttii perustuslain omaisuuden suojaa, mikä korostaa sitä, että jokainen ansaittu työeläke on todella jokaisen itse ansaitsemaa ”omaisuutta”.
Tällä hetkellä eläkkeellä olevista ihmisistä 65 prosenttia saa ainoastaan työeläkettä. Näiden osalta on selvää, että eläkkeen voi sanoa olevan itse ansaittua – työntekijänä tai yrittäjänä työllä itselle kartutettua. Eläketurvaa täydentää kansaneläke (mukaan lukien takuueläke). Kansaneläke on tarkoitettu täydentämään eläketurvaa, jos jostain syystä työeläke jää pieneksi tai sitä ei ole ollenkaan. Eläkkeensaajista vain 6 % saa pelkästään kansaneläkettä. Työeläkkeiden keskeisyyttä kuvastaa myös se, että vuonna 2022 työeläkkeitä maksettiin 31,4 miljardia euroa ja kansaneläkkeitä 2,5 miljardia euroa.
Vaikka eläkkeen osalta ei voikaan puhua, että se olisi kokonaan itse maksettua, voidaan hyvällä syyllä puhua, että eläke on suurella osalla kokonaan itse ansaittua.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kansainvälinen vertailu: Suomen eläkejärjestelmä seitsemänneksi paras – luotettavuudessa Suomi loistaa, järjestelmän kestävyydessä ja eläkkeiden riittävyydessä on parantamista
Kilpailu on yksi hajautetun eläkejärjestelmän hyödyistä, muttei ainoa
Miten Ruotsin eläkemalli voisi soveltua Suomeen? Ruotsissa voi osittain itse päättää eläkemaksujensa sijoittamisesta
”Bussilastillinen nuoria jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka viikko” – myös alhainen syntyvyys haastaa Suomen eläkejärjestelmää
