Koronatilanteessa on viime viikkoina tapahtunut käänne huonompaan ja tartuntamäärät kasvavat lähes päivä päivältä. Alkava syksy koulujen käynnistymisen ja lomakauden päättymisen myötä on herkkää aikaa. Päättäjiltä on vaadittava nopeaa reagointikykyä, mikäli tartuntojen osalta tapahtuu muutoksia. Koronatilanne Suomessa on kuitenkin moniin muihin EU-maihin verrattuna yhä varsin hyvin hallinnassa, joten mitään syytä paniikkiin meillä ei ole.
Pandemian toisen aallon pelko on jo vaikuttanut myös kansantaloutemme ennusteisiin, jotka kertovat edessämme olevista vaikeista ajoista. Viennin osalta näkymät ovat hyvin epävarmat, eikä kilpailukykyä vahvistavista ja työllisyyttä parantavista toimenpiteistä ole vielä mitään tietoa.
Työllisyystoimenpiteiden aika on nyt
On vaikea ymmärtää niitä, jotka nyt puhuvat, että työllisyyspäätökset pitäisi suhdannesyistä siirtää tulevaisuuteen. Juuri nyt toimia tarvitaan, ettei tavoite karkaa tyystin käsistämme. Puhetta on piisannut, mutta toistaiseksi vain vähän tekoja. Harvoin syksyn budjettiriiheen kohdistuu näin isoja odotuksia.
Valtiovarainministeriön tuorein ennuste kertoo karua totuutta siitä, että ilman mittavia tekoja edessämme on jo toinen menetetty vuosikymmen. Globaalin finanssikriisin käynnistyttyä 2008 Suomella kesti vuosikymmen ennen kuin saimme kirittyä umpeen kriisin aiheuttaman kasvuvajeen.
Ilman koronapandemiaakin Suomella on mittava julkisen talouden alijäämä ja pitkän aikavälin kestävyysvaje. Meillä ei yksinkertaisesti ole kansakuntana varaa toiseen kymmenvuotiseen matalan kasvun jaksoon, mikäli haluamme pitää huolta hyvinvointiyhteiskuntamme kestävyydestä. Nyt jos koskaan tarvitsemme kasvua kipeästi.
Finanssiala on osa ratkaisua
Vakavarainen suomalainen finanssisektori on keskeinen osa nykyisen talouskriisin ratkaisua. Suomalainen finanssiala on valmis tekemään yhdessä Suomen hallituksen ja viranomaisten kanssa työtä, jotta taloutemme ja hyvinvointimme saadaan turvattua koronakriisin yli. Nyt on yhteisin ponnisteluin estettävä elinkelpoisten yritysten kaatuminen ja työttömyyden kasvu.
Julkisen ja yksityisen sektorin tiivis kumppanuus osoittaa voimansa näinä poikkeuksellisina aikoina.
Suomalaispankkien kyky kestää toimintaympäristön äkillisistä ja voimakkaista häiriöistä aiheutuvia tappioita on eurooppalaista keskitasoa vahvempi. Olemme jo kevään aikana pystyneet auttamaan satojatuhansia kotitalouksia ja kymmeniä tuhansia yrityksiä ja apua on tarjolla edelleen. Tästä huolimatta sijoitusten arvon putoaminen ja reaalitalouden tilan voimakas heikentyminen heijastuu kriisin pitkittyessä vääjäämättä myös pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin.
Meidän on rakennettava monivuotinen jälleenrakennusohjelma, jolla kilpailukykyämme nostetaan ja työmarkkinoita uudistetaan. Tämän ohjelman pitää olla sopusoinnussa myös niiden tavoitteiden kanssa, joita olemme yhdessä Euroopassa asettaneet edistääksemme siirtymistä kestävään talouteen. Ilmastokestävän talousohjelman toteuttamisessa myös rahoituksella ja riskien jaolla julkisen ja yksityisen sektorin kesken on tärkeä rooli.
Sääntelyuudistukset odottamaan parempaa hetkeä
Talouttamme tuskin saadaan kasvu-uralle ilman hyvin toimivia rahoitusmarkkinoita. Tämä onkin täysin väärä aika lähteä rajoittamaan pankkien luotonantokykyä eurooppalaisin tai kotimaisin toimenpitein. Esimerkiksi pankkien kansainvälisen Basel-säännöstön loppuunsaattamisen muodot ja aikataulu pitäisi nyt arvioida uudelleen. Samoin asuntolainojen saantia kiristävät esitykset syksyltä 2019 on viisasta laittaa uudelleenharkintaan. Etenkin niiden vaikutukset tulisi arvioida todella huolella ennen päätöksentekoa.
Myös pankkien voitonjaolle asetetut rajoitteet ovat omiaan heikentämään finanssisektorin mahdollisuuksia olla rahoittamassa tulevaisuusinvestointeja. Yhtäältä on tärkeää, että pankit huolehtivat riittävästä tappionkantokyvystä talouskriisin aikana, toisaalta niiden on samalla säilytettävä houkuttelevuutensa sijoituskohteena, jotta ne voivat jatkossa saada markkinoilta pääomia.
Suomalaiset pankit ovat vastuullisesti tulleet asiakkaitaan vastaan monin eri tavoin ja ovat osaltaan kantamassa talouskriisistä taloudelle aiheutuvaa taakkaa. Tämä näkyy myös niiden tekemien luottotappiovarausten selvänä kasvuna. Juuri näitä tilanteita varten puskureita on kuitenkin kerätty. Suomen kansantalous hyödyntää parhaiten vahvaa finanssikivijalkaansa, kun sääntely pidetään maltillisena eikä vakavaraisten finanssitoimijoiden mahdollisuuksia toimia kasvun kumppanina turhaan tässä ajassa rajoiteta.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Verkkouutiset-blogissa.