Suomen Pankki esitti toukokuun alussa huolensa kotitalouksien lisääntyneestä velkaantumisesta. Ylivelkaantuminen on ongelma paitsi yksilölle, myös yhteiskunnalle ja finanssiyhtiöille. Sen suitsimisessa ei kuitenkaan pidä hankaloittaa työvoiman liikkuvuutta tai vaikeuttaa erityisesti nuorten mahdollisuutta oman kodin hankkimiseen.
Kuten Suomen Pankki toteaa, monella suomalaisella on paljon lainaa. Samaan aikaan kuitenkin 68 prosentilla asuntolainaa omaavista on säästö- ja sijoitusvarallisuutta. Osuus on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä keväästä 2019. Luvut selviävät Finanssiala ry:n alkukesästä julkaistavasta Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta.
Samainen tutkimus paljastaa, että asuntolainaa omaavien osuudet ovat kasvaneet etenkin johtavassa asemassa olevilla ylemmillä toimihenkilöillä sekä pääkaupunkiseudulla asuvilla. Eniten lainaa on siis niillä, jotka ovat myös maksukykyisimpiä ja asuvat alueella, jossa asunnon arvon romahtamisen todennäköisyys on pieni.
Lisäksi lainan osuus asuntojen ostajilla on laskenut 77 prosentista 72 prosenttiin. Lainan osuus asunnon vaihdon yhteydessä on kääntynyt laskuun, ja myös ensiasunnon ostajilla lainan osuus asunnon rahoituksesta on selvästi pienempi kuin keväällä 2019. Rajoitukset asuntolainoihin iskisivätkin erityisesti ensimmäisen oman asunnon hankkimista suunnitteleviin nuoriin.
Myös maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvussa, mikä on yksi syy tarpeelle suitsia ylivelkaantumista. Maksuhäiriömerkintä on ylivelkaantumisen katkaisussa keskeinen väline, koska ammattimaiset luotonantajat eivät helposti myönnä luottoa maksuhäiriömerkinnän saaneelle.
Suomen Pankki kiinnittää viisaasti huomiota asumisen kokonaismenoja hämärtäviin taloyhtiölainoihin. Niiden osuus kotitalouksien velasta on kasvanut edelleen, ja on epävarmaa, missä määrin kotitaloudet tiedostavat näihin lainoihin liittyvät riskit. Suomen Pankin esitys rajoittaa taloyhtiölainojen enimmäismääriä on kannatettavaa.
Asuntolainojen rajoittamista parempi väline ylivelkaantumisen hillintään on positiivinen luottotietorekisteri, joka kerää yhteen kansalaisten eri luottolaitoksista ottamat velat. Lainaa hakiessa velanhakijan kokonaistaloudellista tilannetta voitaisiin rekisterin avulla arvioida nykyistä paremmin. Positiivinen luottotietorekisteri tulee käyttöön aikaisintaan keväällä 2024.
Asuntolainanannon vaikeuttaminen hankaloittaisi myös kansantalouden toipumista koronapandemian aiheuttamasta talouskriisistä. Jouhevat asuntomarkkinat on yksi talouskasvun elpymisen edellytyksistä. Nyt on vältettävä aiheuttamasta asuntomarkkinoille uusia häiriöitä, jotka heikentävät esimerkiksi kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä paikkakunnalta toiselle.
Pandemian aikana asuntomarkkinoille syntyi uutta kysyntää, kun osa kotitalouksista huomasi, että nykyiset asumisolot eivät vastaa etätyöajan tarpeita. Osalle kotitalouksia on lisäksi kertynyt koronan aikana säästöjä, joita on esimerkiksi ulkomaan matkailun puuttuessa sijoitettu asuntovarallisuuteen.
Valtiovarainministeriö on vielä ennen kesälomia laittamassa esityksensä kotitalouksien velkaantumisen hillitsemiseksi. Hallitukselta on odotettavissa esitys syksyllä. Olisi toivottavaa, että ministeriö ottaisi valmistelussaan huomioon myös velkaantumisen toisen puolen: niillä, joilla on asuntovelkaa, on yhä useammin myös kykyä maksaa velkansa takaisin.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja