Eduskunta teki hiljattain oivallisia muutoksia esitykseen tiedonhallintalain uudistamisesta. Mikäli esitys olisi mennyt läpi sellaisenaan, olisi se asettanut vakuutusyhtiöt hankalaan paikkaan ja jarruttanut – tai jopa estänyt merkittävästi – digitalisaatiokehitystä. Ensin uudistuksen ongelmista huomautti lausunnossaan perustuslakivaliokunta ja sitten epäkohtiin puuttui hallintovaliokunta, joka teki mietintöönsä useita järkeviä korjauksia. Uudistus etenee nyt järkevässä muodossa laiksi asti.
Pohjimmiltaan laissa oli kyse siitä, missä määrin julkista hallintotehtävää hoitavien yksityisten toimijoiden on noudatettava viranomaisia koskevia säännöksiä. Tiedonhallintalakia koskevassa esityksessä vakuutusalan huolen ytimessä oli, että ehdotettu sääntely olisi vaikeuttanut julkista hallintotehtävää hoitavan – siis lakisääteisiä vakuutuksia tarjoavan – vakuutusyhtiön tietojärjestelmäkehitykseen liittyvien IT-palvelujen ostamista toiselta yksityiseltä toimijalta. Ulkoistuksen rajoittaminen olisi hidastanut tarpeettomasti digitalisaatiokehitystä ja saattanut pahimmassa tapauksessa rajoittaa ja joiltain osin jopa estää tietojärjestelmien tarkoituksenmukaista hyödyntämistä suomalaisessa yhteiskunnassa.
======
Lakimuutos olisi heittänyt kapuloita rattaisiin erityisesti vakuutusyhtiöiden tietojärjestelmäpalvelujen ostamiselle.
======
Vakuutustoiminnan ytimessä ovat tietojärjestelmät, jotka monimutkaistuvat jatkuvasti. Kun niitä kehitetään, on normaali käytäntö, että kehitystyötä tai siihen liittyvää testausta ulkoistetaan ja hankitaan palvelua ulkopuoliselta tekniseltä kumppanilta. Monikerroksiset tietojärjestelmät vaativat syvällistä osaamista kustakin tekniikasta, eikä kaikkien järjestelmien kehityksen syväasiantuntijoita voida pitää omilla palkkalistoilla.
Tilanne on varmasti tuttu lähes kaikille liikeyrityksille, joiden toiminnan pyörittämiseen tarvitaan jonkinlainen tietojärjestelmä. Tämä yrityksissä ja viranomaisissakin normaali käytäntö olisi ehdotetun lain myötä ollut vakuutusyhtiöissä vakavasti uhattuna.
======
Jos lakiesitys olisi mennyt läpi esitetyn kaltaisena, olisi se aiheuttanut myös poikkeuksellisen tilanteen verrattuna muihin EU-maihin.
======
Ovatko kansalaiset nyt suojattomampia, kun esitys ei mennyt suunnitellun kaltaisena läpi? Eivät. Vakuutusyhtiöiden tiedonhallintaa ja toimintojen ulkoistamista säädellään jo nyt vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevässä Solvenssi II -direktiivissä ja vakuutusyhtiölaissa sekä viranomaismääräyksin. Kansalaisten tiedot ovat kyllä turvassa.
Jos lakiesitys olisi mennyt läpi esitetyn kaltaisena, olisi se aiheuttanut myös poikkeuksellisen tilanteen muihin EU-maihin verrattuna. Missään muussa maassa viranomaissääntelyä ei ole päädytty ulottamaan koskemaan yksityisiä vakuutusyhtiöitä. Tällaisen kansallisen ja EU:n sääntelyn ristiriitatilanteessa on olennaista, ettei vakuutusyhtiö ole samanaikaisesti sekä viranomaisia että markkinoilla toimivia yksityisiä yrityksiä koskevassa sääntelyn kohteena. Kaksinkertainen ja osin ristiriitainen sääntely ei ole kenenkään etu.
Nyt eduskunnan tekemät päätökset toimivat hyvänä mallina myös edessä oleville lainsäädäntöhankkeille, jotka sivuavat samaa teemaa: julkisuuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa, ja siinä otetaan niin ikään kantaa siihen, miten viranomaisia koskevia vaatimuksia ulotetaan koskemaan julkista hallintotehtävää hoitavia yksityisiä toimijoita.
======
Lait kannattaisi valmistella yhdessä sidosryhmiä kuunnellen.
======
Kyse on myös siitä, miten tiukasti perustuslakia tulkitaan, jolloin on tärkeä tiedostaa, että perustuslaki on toissijainen EU-lakeihin nähden. Suomessa esimerkiksi työeläkevakuutusten, liikennevakuutusten ja työtapaturmavakuutusten toimeenpanosta huolehtivat yksityiset vakuutusyhtiöt. Niille on annettava mahdollisuus hoitaa tuo tehtävä ilman tarpeettoman rajoittavaa sääntelyä. .
Tiedonhallintalain uudistus toimi hyvänä esimerkkinä siitä, että lait kannattaisi valmistella sidosryhmiä kuunnellen. Osa lakiehdotuksesta valmisteltiin työryhmätyönä, jossa oli tiiviisti mukana myös vakuutusalan edustajia – niihin ehdotuksiin ei sisältynyt ongelmia. Osa valmistelutyöstä tehtiin kuitenkin puhtaasti viranomaisvoimin, jolloin ongelmat paljastuivat vasta siinä vaiheessa, kun esitys oli jo sidosryhmillä lausuttavana, eivätkä virkamiehet enää olleet niitä valmiita muokkaamaan. Lainsäädännön laatimista koskee vanhan sanonnan mukaelma: yhdessä hyvä tulee.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja