Demokratian vaalimisesta on tullut yhä tärkeämpää – Ukrainan sota osoittaa, kuinka autokratia johtaa järjettömiin tragedioihin

Demokratian tila maailmassa on rapautumassa. Yhä useampi aikaisemmin edes jonkinlaisena demokratiana pidetty maa on päätynyt kaltevalle pinnalle valittuaan vaaleissa populistijohtajia, jotka ovat valtaan päästyään ryhtyneet tarmokkaasti keskittämään valtaa pysyvästi itselleen ja tuhoamaan maansa demokratiaa. 

Demokratiajärjestö International Institute for Democracy and Electoral Assistance eli International Idea kertoo tuoreessa raportissaan, että maailmasta on tulossa yhä autoritäärisempi. Niiden ihmisten määrä, jotka elävät aidosti kansanvaltaisissa yhteiskunnissa on pienenemässä, vaikka maailman väkiluku kasvaa. Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa maailman ihmisistä asuu valtioissa, joissa demokratia on taantumassa tai jotka ovat jo nyt autoritäärisiä. 

Tulkintoja on muitakin, mutta ne tukevat toisiaan. The Economist Intelligent Unitin EIU:n vuodesta 2006 lähtien julkaiseman vuosittaisen demokratiaindeksin vuoden 2021 raportissa demokratian tila maailmassa ei ole kertaakaan ollut yhtä heikolla tasolla kuin viime vuonna. Raportin mukaan alle puolet, 45,7 prosenttia maailman väestöstä asuu jonkinlaisessa demokratiassa. Vain 6,4 prosenttia elää maissa, jotka on luokiteltu täysiksi demokratioiksi. 

Suomen kannalta on lohdullista, että se nousi indeksissä maailman kolmanneksi demokraattisimmaksi maaksi Norjan ja Uuden-Seelannin jälkeen. Vuotta aikaisemmin Suomi oli kuudentena.

Heikoimmissa eli niin kutsutuissa autoritäärisen hallinnon maissa elää raportin mukaan 37 prosenttia maailman väestöstä. Näistä noin puolet on kiinalaisia.

EIU:n listauksessa hännänhuippuna olivat Pohjois-Korea, Myanmar ja Afganistan. Ensimmäinen on ollut pahnanpohjimmainen jo pitkään, mutta Myanmar putosi nykyiseen asemaansa sotilasvallankaappauksen ja Afganistan Talebanien valtaantulon seurauksena. Merkillepantavaa on myös Pohjois-Afrikan demokraattisen kehityksen mallimaana pidetyn Tunisian romahdus puutteellisesta demokratiasta niin kutsutuksi hybridihallintomaaksi.

Demokratia on myös toimivan talouselämän edellytys

Viimeistään Ukrainan sota on osoittanut täyden demokratian arvon yhteiskuntajärjestelmänä. Demokratian heikkeneminen tai sen puute aiheuttaa yhteiskunnissa suuria ongelmia ja muodostaa – kuten Ukrainan sota on osoittanut – vakavan uhan myös naapureille. 

Demokraattinen yhteiskunta suojelee kansalaisiaan kulloistenkin vallanpitäjien pahimmilta typeryyksiltä, koska demokratioissa asioista on pakko keskustella ja yleensä erilaiset näkökannat on sovitettava yhteen koko maan intressien, ei vain valtaa pitävän ryhmän edun mukaisesti. Demokraattisissa oikeusvaltioissa myös vallanpitäjien on noudatettava maan lakeja ja tätä myös valvotaan. Tässä riippumattomalla medialla on tärkeä rooli.

Demokratia ja oikeusvaltion olemassaolo on myös toimivan talouselämän ja rahoitusalan uskottavuuden edellytys. Aitoon demokratiaan kuuluu myös riippumaton oikeuslaitos.

Jos vallanpitäjät voivat halutessaan ohittaa maan lait ja sen tekemät kansainväliset sopimukset tai määrätä oikeuslaitoksen tekemään poliittisia päätöksiä laeista riippumatta, kukaan täyspäinen ei enää sovi tällaisen maan kanssa yhtään mistään. Samalla investoiminen näihin maihin muuttuu uhkapeliksi, joissa sijoitusten suoja riippuu tosiasiassa kulloisenkin vallanpitäjän suopeudesta. 

Demokratian toteutumisen ehdot

Demokratian toteutumisella on länsimaissa vakiintunut joukko ehtoja, joiden on täytyttävä, jotta maata pidettäisiin demokratiana. Muun muassa EIU on asettanut aidolle demokratialle joukon kriteerejä. 

Ensimmäinen ehto on, että maassa on ainakin kaksi toisistaan poikkeavaa poliittista puoluetta. Toinen ehto on, että kansalaiset voivat vapaissa vaaleissa äänestää näiden puolueiden ehdokkaista. 

Kolmas ehto on, että maan hallitus toimii läpinäkyvästi ja avoimesti kaikkien kansalaisten hyväksi, kunnioittaa omia lakejaan ja että kansalaisilla on mahdollisuus aidosti valvoa hallituksen ja kansanedustajien toimintaa. 

Neljäs ehto on se, että vaalit myös pidetään säännöllisesti ja että niiden tuloksia kunnioitetaan eli jos vanhat vallanpitäjät häviävät vaalit, he luovuttavat valtansa rauhanomaisesti voittajille. 

Viides aidon demokratian ehto on se, että yhteiskunnassa kunnioitetaan tasaveroisesti ihmisoikeuksia ja yksilönvapauksia sekä niin enemmistön kuin vähemmistönkin oikeuksia.

Kuudes ehto demokratian toteutumiselle on se, että maassa on riittävä vapaa tiedonvälitys, jota hallitus tai poliittiset puolueet eivät painosta tai manipuloi. 

Unkari, Brasilia, Turkki ja jopa Yhdysvallat ovat luisussa

Tunnettuja demokratiamittareita on lukuisia muitakin, mutta jo The Economistin listasta on helppo huomata, kuinka herkästi demokratian mureneminen voi alkaa. 

Esimerkiksi Unkarissa Viktor Orbán on käytännössä tuhonnut vapaan lehdistön ja sen myötä aidon demokratian ottamalla valtion mediat tiukkaan puoluekontrolliin ja siirtämällä yksityiset mediat lähipiirinsä omistuksiksi. 

Turkki, jota on pidetty jopa EU:n mahdollisena jäsenmaana, on presidentti Recep Tayyip Erdoganin aikana siirtynyt yhä avoimemmin presidenttijohtoisen islamilaiskonservatiivisen autokratian rakentamiseen. 

Erdogan toimi pääministerinä vuosina 2003–2014 ja sen jälkeen hän on jatkanut presidenttinä. Hänen aikanaan mediaa on vaiennettu, oikeuslaitos on otettu enenevässä määrin poliittiseen holhoukseen ja kansalaisoikeuksien polkemisesta on tullut arkipäivää. 

Vaikka maa edelleen roikkuu muodollisesti EU:n jäsenkandidaattina, on vain ajan kysymys, milloin jäsenyydestä puhuminenkin lopetetaan turhana diplomaattisena teatterina.

Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on puolestaan ilmoittanut jo hyvissä ajoin ennen tämän vuoden lokakuussa pidettäviä vaaleja, että jos hän häviää, vaalitulos perustuu petokseen.

Vaikka Yhdysvallat markkinoi itseään demokratian mallimaana, senkin demokratia on kasvavan uhan alla. Vuoden 2020 presidentinvaalit Yhdysvalloissa hävinnyt Donald Trump väittää edelleen vaaleja varastetuiksi, vaikka hän itse yritti saada täysin laillisesti toimeenpantujen vaalien tuloksen kaikin mahdollisin keinoin kumottua. 

Vaalituloksen mitätöimisen epäonnistuttua republikaanit valmistautuvat jo seuraavaan kierrokseen eli tämän vuoden välivaaleihin. PEW-tutkimuslaitoksen mukaan Yhdysvaltain republikaanijohtoisissa osavaltioissa oli tammikuussa 2022 tekeillä yhteensä 165 lakihanketta, joiden tarkoitus oli rajoittaa kansalaisten mahdollisuuksia käyttää äänioikeuttaan tai mahdollistaa poliittisin perustein valittujen vaalivirkailijoiden vaikuttaa siihen, mitkä äänet hyväksytään ja mitkä ei. 

Venäjä romahti täydeksi diktatuuriksi

Niin Unkaria, Turkkia, Brasiliaa kuin Yhdysvaltoja pidetään silti ainakin toistaiseksi jonkinlaisina demokratioina, mutta maailmassa useita maita, jotka kyllä väittävät olevansa demokratioita, mutta ovat kaukana siitä. Tyypillistä näille maille on keksiä koko demokratian käsitteelle aivan omia merkityksiä.

Tällä hetkellä näistä eniten julkisuudessa on Venäjä, joka on Vladimir Putinin 22 vuotta kestäneellä valtakaudella liukunut niin kutsutusta ohjatusta demokratiasta täyteen diktatuuriin. Ohjatulla demokratialla tarkoitetaan maata, jossa vaaleja järjestetään, mutta vallanpitäjät huolehtivat siitä, ettei vaaleissa ole aitoja vaihtoehtoja, eikä valta pääse vaaleissa vaihtumaan. Kremlin ideologit käyttivät aikaisemmin ilmaisua suvereeni demokratia, mutta siitäkään ei ole vähään aikaan kuultu mitään. Käytännössä kaikki Venäjän demokraattisilta kuulostavat instituutiot ovat nyt Putinin kumileimasimia. Viimeisetkin rippeet Venäjän sisällä toimivasta riippumattomasta mediasta tuhottiin heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. 

Venäjää kymmenen kertaa suurempi Kiina puolestaan puhuu mielellään itsestään kokonaisprosessin kansandemokratiana, (Whole-Process People’s Democracy Under CPC Leadership), vaikka maata johtaa yksinvaltaisesti presidentti Xi Jinping, joka voi halutessaan jatkaa maansa yksinvaltiaana kuolemaansa asti. Maan väestöstä seitsemän prosenttia kuuluu muodollisesti valtaa pitävään kommunistiseen puolueeseen eli CPC:hen, mutta sekään ei todellisuudessa ole enää muuta kuin presidentille alistettu hallintokoneisto. 

Vaikka kansalaisilla ei Kiinassa ole mitään mahdollisuutta vaihtaa johtajiaan millään yhteiskunnan tasolla, hallituksen lehden China Dailyn mukaan maan versio demokratiasta on länsimaista demokratiaa parempi, koska puolue kuuntelee kansaa koko ajan eivätkä ehdokkaat pääse vaaleissa antamaan valheellisia lupauksia. 

Demokratialla ei ole rehellistä vaihtoehtoa

Viimeistään Ukrainan sota on paljastanut, kuinka diktatuurit päätyvät kerta toisensa jälkeen järjettömään valehteluun, salailuun ja omien lakiensa suruttomaan rikkomiseen pitääkseen valtansa. Näiden hallintojen mandaatti perustuu vain ja ainoastaan voimaan, väkivaltaan tai sillä uhkaamiseen.

Juuri näin toimivat monet hierarkisesti järjestäytyneet laumaeläimet.

Samalla diktatuurit tulevat todistaneeksi, kuinka paljon parempi yhteiskuntajärjestelmä demokratia kaikkine puutteineenkin on. Ja siksi sitä pitää puolustaa.

Mikä on demokratia?

Sana ”demokratia” tulee kreikasta, jossa demos tarkoittaa kansalaista ja kratos voimaa tai valtaa. Näin demokratia tarkoittaa kansalaisten valtaa itse päättää omista laeistaan eli yhteiskunnan pelisäännöistä. 

Kreikkalainen demokratia tarkoitti alun perin suoraa demokratiaa, jossa vapaat miehet päättivät yhdessä käsillä olevista asioista. Ehkäpä tunnetuin esimerkki tällaisesta demokratiasta nykypäivänä on Sveitsi, jossa merkittävä osa yhteiskunnallisista päätöksistä alistetaan kansanäänestyksiin, joilla kansalaiset pääsevät suoraan vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin.

Suoraa demokratiaa huomattavasti yleisempi demokratian muoto on edustuksellinen demokratia. Sen ominaispiirteisiin kuuluvat vaalit, joissa kansalaiset pääsevät säännöllisin väliajoin valitsemaan itselleen edustajat kansalliseen lainsäädäntöelimeen eli yleensä parlamenttiin eli Suomessa Eduskuntaan. Samaan järjestelmään kuuluu yleensä myös oikeus valita joko suoralla tai välillisellä kansanvaalilla maalle johtaja, Suomessa presidentti.

Tähän sitten itsestäänselvyydet loppuvatkin. Useita demokratiaa käsitteleviä tietokirjoja julkaisseen Canberran yliopiston apulaisprofessori Jean-Paul Gagnonin mukaan erilaisia versioita demokratiakäsityksistä löytyy maailmasta yli kaksi tuhatta. 

Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 6.5.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.