Teknologian ja digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehitys ovat tärkeitä luotaessa kestävää yhteiskuntaa. Yhteiskuntaa, jossa yritysten ja ihmisten arvoketjut muodostavat verkoston, jonka keskiössä lopulta on finanssiala. Toimiva yhteiskunta edellyttää sujuvaa rahan liikkuvuutta. Tai modernista yhteiskunnasta puhuttaessa voisi sanoa, että tehokas yhteiskunta edellyttää tehokasta datan hyödyntämistä. Tämä luo paineen finanssialalle kehittää digitalisoituja ratkaisuja, joissa data on luonnollisesti se hyödyke, joka luo pohjan kaikelle toiminnalle.
Monesti pankkien digitaalisesta kehityksestä puhuttaessa keskitytään kuluttajasegmenttiin. Haluankin nostaa esille yrityspankkiliiketoiminnan kehittämisen tärkeyden arvoketjujen kautta. Digitaaliset ratkaisut ovat avainasemassa lähes kaikessa vastuullisuuteen liittyvässä kehityksessä ja omistajuuden muutoksessa. Trendinä on myös se, että haluamme käyttää palveluita sekä tehdä ja liikuttaa asioita, mutta emme omistaa niitä. Tämä pätee niin kuluttajiin kuin osittain myös yrityksiin. Kaikki tämä on mahdollista vain datan ja sen jakamisen avulla.
======
Digitaaliset ratkaisut ovat avainasemassa lähes kaikessa vastuullisuuteen
liittyvässä kehityksessä ja omistajuuden muutoksessa
======
Missä sitten olemme suuryritysten pankkipalveluiden digitaalisessa kehityksessä tällä hetkellä? Tietyt finanssialan liiketoiminnat ovat jo hyvinkin digitaalisia, kuten markkinapaikkatoiminta, missä on päästy pitkälle myös automaatiossa. Tällä hetkellä isoimpia kehitysaskeleita otetaan esimerkiksi maksuliikenteen ja kaupan rahoituksen palveluissa. Juuri ilmestyneessä suuryrityksiin keskittyvässä Prosperan asiakastutkimuksessa nousi esiin, että pankeilta toivotaan nopeampaa kehitystä digitaalisuudessa. Tällä hetkellä arvosanat digitaalisuudesta olivat kaikille pankeille, sanotaanko maltillisia. Tämä ei ollut pankeille yllätys, ja sen eteen tehdään hartiavoimin töitä.
Suuryritysten pankkipalveluiden digitalisoiminen on kuitenkin myös vaativaa. Suuryritykset ovat perinteisesti asiakkaina pankkiryhmälle, joka palvelee yritysasiakkaiden tarpeita globaalisti. Yritykset tarvitsevat erilaisia rahoituspalveluita sekä kaupan rahoitus- ja pääomatehokkuuden tuotteita. Lisäksi rahaliikenteen pitää toimia sujuvasti, yrityksen on pystyttävä suojautumaan markkinariskeiltä ja vieläpä turvaamaan ei-orgaaninen kasvu. Kun kyseessä on monipankkitoiminta ja suuryritysten kumppanit ovat monisyinen verkosto, tämä rajapintojen ja datan universumi on valtava. Se tekee kehitystyöstä monimutkaisen, ja kaiken hallinta kulminoituu laadukkaaseen dataan.
Finanssialan toimijoilla on kuitenkin rattaat pyörimässä. On edistyksellisiä datastrategioita, toimintamalleja, kulttuuria ja johtamista. Kehitystä nopeuttaa etenkin ohjelmointirajapintojen (API, Application Programming Interface) tehokas hyödyntäminen ja siirtyminen pilvimaailmaan, jossa finanssiala osittain jo on. Datan tärkeys näkyy monella tavalla. Sen avulla luomme automaatiota, korvaamme manuaalista työtä ja dokumentaatioita, hyödynnämme tekoälyä ja luomme jopa uutta liiketoimintaa.
Pohjoismaiset yritykset ovat heränneet myös itse datan hyödyntämiseen. Esineiden internet IoT ja teollinen internet synnyttävät koko ajan uutta dataa. Monilta osin olemme kuitenkin vielä omien organisaatioidemme sisäisessä datan kehittämisessä, datan laadun varmistamisessa ja pelkäämme avata liiketoiminnalle tärkeän datan rajapintoja muille osapuolille. Datan varmistaminen ja laadun takaaminen ovat kulmakiviä vahvasti säännellyllä alalla kuten finanssisektori, mutta samalla on valmistauduttava laajempaan yhteistyöhön asiakkaidemme ja kumppaneiden kanssa. Sillä vain sitä kautta voimme saavuttaa datan antaman todellisen potentiaalin.
Yksi tärkeä kulmakivi datan ympärillä on turvallinen tiedonjako. Siihen liittyen hyvä konkreettinen esimerkki datan tuomasta tehokkuudesta on hanke, jossa SEB yhdessä Digital Living Internationalin, Sitran, Nixun ja Wärtsilän kanssa kehitti ja pilotoi uudenlaista, digitaalisiin valtakirjoihin perustuvaa tiedonjakoa. Testasimme kaupan rahoituksen prosessien ja paksujen dokumenttipinojen korvaamista standardoiduilla tietojoukoilla. Saimme todistettua kuinka manuaalinen ja aikaa vievä dokumenttien vaihto voidaan korvata digitaalisella tiedonjaolla nopeasti ja turvallisesti.
Mutta tämä kaikki on vain alkua. Uskon seuraavien vuosien olevan datavallankumouksen aikaa finanssialalla. Kunhan osaamme hyödyntää vielä paremmin rajapintojen avaamisen mahdollisuudet ja toimia yhdessä ketterästi mutta turvallisesti läpi kokonaisten arvoketjujen, huomaamme lähivuosina, mikä on todellista kultaa. Tai ehkä jopa sitä arvokkaampaa.
Camilla Laitinen, Head of business development, SEB
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
