Finanssialan EU-kevättä leimaavat nyt keskustelut EU:n
tulevaisuudesta. Erilaisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten paineiden lisäksi
EU:n huolena ovat Brexit, Trump ja talouskysymykset. Komissio julkaisee maaliskuussa
Valkoisen kirjan EU:n tulevaisuudesta ja erityisesti talous- ja rahaliiton
kehittämisestä. Syvempää integraatiota on pohdittu jo aiemmin, ja työ jatkuu
tänä vuonna Valkoisen kirjan pohjalta. Keskustelut liittyvät tiiviisti mm.
pankkiunionin ja yhteisen talletussuojan kehittämiseen.
Brexit oli viime vuoden kovimpia poliittisia käänteitä. Johtopäätöksiä vaikutuksista voi tehdä vasta, kun neuvottelut ovat pidemmällä. Eroneuvotteluissa menee ainakin kaksi vuotta. Tämän lisäksi EU-maat neuvottelevat Ison Britannian kanssa uudesta sopimuksesta, joka vasta määrittelee, miten esimerkiksi finanssialaa tullaan sääntelemään.
Valtioneuvoston kanslia selvittää parhaillaan suomalaisen elinkeinoelämän tarpeita uutta sopimusta neuvoteltaessa. Suomen valtion lähtökohta on hyvä – eron tulisi aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä suomalaisille yrityksille, ja EU-maiden yhtenäisyydestä on huolehdittava. FK on jo keskustellut valtioneuvoston kanslian johdon kanssa finanssialan erityiskysymyksistä ja keskusteluyhteys tulee jatkumaan. Tällä hetkellä voi sanoa, että vaikutukset suomalaisiin finanssialan toimijoihin ovat samansuuntaisia kuin muihinkin eurooppalaisiin finanssiyrityksiin. Epävarmuus tulevasta on tällä hetkellä suurin uhka. Suomalaisten toimijoiden ja omien pääomamarkkinoiden pienempi koko on myös huomioitava. Yhteydet ovat hyvin tiiviit Lontoon pääomamarkkinoihin, ja toimivien, selkeiden ja ennakoitavien yhteyksien säilyttäminen onkin tärkeää.
Yksi Brexitin vaikutus on varma: Pohjoismaisen edunvalvontayhteistyön merkitys EU:ssa korostuu. Britannian ero EU:sta johtaa ystävyysmaiden uudelleenryhmäytymiseen. Myös Pohjois-Euroopan maat tiivistävät yhteyksiään.
Yhdysvaltain tuore presidentti hämmentää EU:n finanssialan edunvalvontasoppaa vielä lisää. ”America First” –hengessä Donald Trump saattaa lieventää amerikkalaispankkien sääntelyä, ja on epäselvää, seuraako siitä eurooppalaispankeille hyötyä vai haittaa. Uuden jenkkihallinnon linjausten vaikutukset koko globaaliin finanssialan sääntely-yhteistyöhön voivat olla merkittäviä. Baselin komitea on ehkä jo tänä keväänä päättämässä pankkien vakavaraisuussäännöistä, joihin myös EU:n on sitouduttava. Päätöksenteko on kuitenkin nyt viivästynyt, sillä Trump ei ole vielä ottanut kantaa esitysten suuntaan. Asiassa on mahdollisuus amerikkalaisten ja eurooppalaisten pankkien väliseen kilpailuasetelmien uudelleenjakoon.
FK tekee Basel-asiassa edunvalvontayhteistyötä Ruotsin, Tanskan ja Hollannin pankkiyhdistysten kanssa. Nykyisellään esitykset saattaisivat merkitä suuria korotuksia nimenomaan pohjoiseurooppalaisten universaalipankkien vakavaraisuussäännöksiin, eivätkä vaikutukset siis jakautuisi tasan.
FK:n EU-tiimi on toimitusjohtajan kanssa Brysselissä taas maaliskuun alussa, jolloin keskusteluissa ovat esillä nämä teemat, muiden ajankohtaisten edunvalvonta-asioiden lisäksi.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
