Britannian hallitus pyrkii yksipuolisesti muuttamaan vuonna 2019 EU:n kanssa tehtyä erosopimusta. EU varoittaa, että sopimuksen rikkominen voi johtaa kauppasotaan ja Britannian ja EU:n välisen kauppasopimuksen purkautumiseen. OECD:n mukaan ensi vuonna G20-maista vain Venäjällä menee huonommin kuin Britannialla.
On vähintään tragikoomista seurata, kuinka Britannian konservatiivihallitus vuosi toisensa jälkeen jatkaa omien populististen virheidensä paikkaamista tekemällä uusia hölmöyksiä, joilla maa vahingoittaa itseään entistäkin enemmän.
Ulkoministeri Liz Truss toi maanantaina 13. kesäkuuta brittiparlamentin käsittelyyn kiistellyn lakiehdotuksen, jolla Britannia on yksipuolisesti irtisanoutumassa vuonna 2019 solmitun EU:n erosopimuksen Pohjois-Irlantia koskevasta lisäpöytäkirjasta. Lisäpöytäkirjan mukaan muualta Britanniasta Pohjois-Irlantiin kulkeva rahti on tarkistettava Pohjois-Irlannin satamissa, jotta tämän ja Irlannin tasavallan rajalle ei muodostuisi tullirajaa.
Vuonna 1998 solmittuun, Pohjois-Irlannin levottomuudet lopettaneeseen pitkänperjantain sopimukseen sisältyy ehto, jonka mukaan Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välinen maaraja pidetään avoimena ilman tulli- tai muita tarkastuksia. Siksi EU:n tulliraja ja tavarantarkastukset sovittiin erosopimuksessa järjestettäväksi Pohjois-Irlannin ja muun Britannian väliin.
Uuden lakiehdotuksen mukaan sisäiseen kulutukseen tarkoitetut, Pohjois-Irlannin ja Britannian välillä liikkuvat tavarat välttäisivät vastaisuudessa paperisodan ja tullitarkastukset. Rajamuodollisuudet koskisivat vain muualta Britanniasta tai sen kautta tulevaa tavaraa, jonka ilmoitetaan jatkavan matkaansa Pohjois-Irlannista EU-maihin. Komission tulkinnan mukaan tämä tarkoittaisi salakuljettajien unelmajärjestelyä: käytännössä vapaata pääsyä 450 miljoonan kuluttajan EU-markkinoille vain huijaamalla rahtikirjoissa, että lastit ovat jäämässä Pohjois-Irlantiin.
Lisäksi Britannia haluaa siirtää mahdollisten riitojen ratkaisun Euroopan unionin tuomioistuimesta välimiesoikeuteen ja irrottaa Pohjois-Irlannin EU:n arvonlisäverosäädöksistä.
Pääministeri Boris Johnson on vähätellyt muutosta kutsumalla sitä lähinnä kosmeettiseksi. Trussin mukaan brittihallituksen on pakko puuttua lisäpöytäkirjan tuomiin “hankaluuksiin”.
EU:n brexit-asioista vastaavan varapuheenjohtajan Maroš Šefčovičin mukaan tullirajan muodostava lisäpöytäkirja on kuitenkin EU:lle äärimmäisen tärkeä. Sen avulla luotiin järjestely, jolla sisämarkkinoiden rajat eivät pääse vuotamaan. Šefčovič totesi keskiviikkona 15. kesäkuuta, että Britannialla ei ole kansainvälisen sopimuksen yksipuoliseen muutteluun mitään laillista tai poliittista oikeutusta.
“Se rikkoo myös kansainvälistä oikeutta”, hän läksytti Britanniaa.
EU:n sisämarkkinoiden kannalta olisi erityisen ongelmallista, jos unionin pitäisi luottaa yksinomaan brittien lupauksiin siitä, että Britannia valvoo sisämarkkinamaiden puolesta EU-maihin tulevia tavaravirtoja. Komission mukaan unionin viranomaistehtäviä ei voida ulkoistaa kolmansille maille. Samaan näkemykseen liittyy myös vaatimus siitä, että riidat tulee käsitellä EU-tuomioistuimessa eikä niitä voida siirtää välimiesoikeuteen.
Johnson kerää sisäpoliittisia irtopisteitä
Kiistan taustalla vaikuttaa myös EU:ssa voimakkaasti kasvanut epäluottamus Johnsonin hallitusta kohtaan. Pääministeri tunnetaan laveasta retoriikasta, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Ennen vuoden 2019 EU-erosopimuksen allekirjoittamista Johnson lupasi Pohjois-Irlannin unionisteille, ettei mitään tullitarkastuksia Pohjois-Irlannin ja Britannian väliin tule. Myöhemmin hän kuitenkin sopi EU:n kanssa juuri tällaisesta käytännöstä Pohjois-Irlannin pöytäkirjassa. Nyt hän yrittää sisäpoliittista paineista johtuen purkaa hyväksymänsä sopimuksen.
Monien kriitikkojen mukaan Johnsonilla ei todellisuudessa koskaan ollut mitään tarkoitusta pitää kiinni EU:n kanssa tekemästään sopimuksesta. Sitä tarvittiin, jotta pääministeri pääsisi toteuttamaan sloganinsa ”get the brexit done” ennen joulukuun 2019 parlamenttivaaleja, jotka hän voitti selvin luvuin.
Oman lisänsä ongelmaan on tuonut Pohjois-Irlannin aikaisempi valtapuolue, unionistiprotestanttien DUP. Puolue vastustaa kaikkia sopimuksia, joiden perusteella Pohjois-Irlannin asema poikkeaisi millään tavalla muista Britannian osista.
DUP hävisi toukokuussa pidetyt Pohjois-Irlannin alueparlamentin vaalit, ja suurimmaksi puolueeksi nousi ensimmäistä kertaa Irlantien yhdistämistä ajava pääasiassa katolisten kannattama Sinn Feín.
Vaalien jälkeen DUP on kieltäytynyt osallistumasta alueparlamentin toimintaan ja samalla estänyt hallituksen muodostamisen Pohjois-Irlantiin. Puolue on asettanut yhteistyön ehdoksi Pohjois-Irlannin pöytäkirjan kumoamisen.
Suurimmalle osalle muista puolueista erosopimus sopii sellaisenaan, koska se on osaltaan tehnyt pohjoisirlantilaisten tuotteiden viennin EU-maihin helpommaksi kuin muualta Britanniasta, joka on EU:n sisämarkkinoiden tullirajan toisella puolella.
Kauppasodan pilvet kerääntyvät
Britannian hallituksen oman tulkinnan mukaan sen esittelemä uusi lainsäädäntö ei ole kansainvälisen oikeuden vastainen. Kanaalin toisella puolella ollaan täsmälleen vastakkaista mieltä.
Bryssel on tehnyt selväksi Lontoolle, että EU-erosopimusta tai sen Pohjois-Irlannin pöytäkirjaa ei avata. Sopimus on ratifioitu niin Euroopan parlamentissa kuin Britannian omassa parlamentissa, ja se on osa kansainvälistä lainsäädäntöä, jota yksi osapuoli ei voi yksipuolisesti muuttaa kulloinkin mieleisekseen.
Komission mukaan se on valmis kaikkiin mahdollisiin toimiin Britannian aikeiden estämiseksi. Näihin kuuluvat myös brittituotteille asetetut tullit, mikä voisi johtaa laajamittaiseen kauppasotaan.
Pahimmassa tapauksessa EU voi kokonaan irtisanoa Britannian kanssa joulukuussa 2020 allekirjoitetun kauppa- ja yhteistyösopimuksen.
Palvelut jätettiin alun perinkin kauppasopimuksen ulkopuolelle, ja viimeistään nyt on selvää, että unelmat Britannian finanssisektorin nykyistä laajemmasta pääsystä myymään palvelujaan EU-maissa ovat jäämässä Lontoon Cityn toiveajatteluksi.
EU aloitti jo maaliskuussa 2021 rikkomusmenettelyn Britanniaa vastaan, koska maa ei ole aloittanut sovittujen tullimääräysten toteuttamista muun muassa maataloustuotteiden ja ruuan osalta. Prosessi on ollut jäissä, mutta komissio ilmoitti keskiviikkona 15. kesäkuuta aloittavansa sen uudestaan.
Jos Britannia ei anna hyväksyttävää selitystä, komissio voi viedä asian EU-oikeuteen. Se puolestaan voi määrätä Britannialle rangaistusmaksun.
Jo vireillä olevan rikkomusmenettelyn lisäksi komissio ilmoitti aloittavansa kaksi muutakin rikomusmenettelyä. Ensimmäinen niistä koskee brittihallituksen laiminlyöntejä Pohjois-Irlannin rajalla. Komission mukaan Britannia ei suorita sovittuja tullitarkastuksia. Brexit-byrokratian toimeenpanoon ei Britannian mukaan ole riittävästi työvoimaa, tarvittavia tiloja eikä tekniikkaa.
Komission mukaan Britannia ei ole myöskään toimittanut EU:lle olennaisia kauppatilastoja. EU tarvitsee ajantasaista tietoa kauppavirroista, jotta se pystyisi huolehtimaan sisämarkkinoiden eduista.
Sopimus Yhdysvaltojen kanssa jäissä
Yksi brexitin kannattajien mainostamista suurista visioista oli ajatus siitä, että Britannia pääsee EU:sta erottuaan tekemään nopeasti edullisia kauppasopimuksia eri puolilla maailmaa, eikä sen enää tarvitse sitoutua yhteisten sisämarkkinoiden sääntöihin. Toisin on käynyt.
Britannia on kyllä onnistunut solmimaan useita korvaavia kauppasopimuksia sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa se oli aikaisemmin mukana EU:n yhteisissä sopimuksissa, mutta niiden ehdot eivät ole olleet maalle sen edullisempia kuin EU:n sopimuksissakaan. Mitään läpimurtoa EU:ta parempaan asemaan maailmanmarkkinoilla Britannia ei ole onnistunut tekemään.
Erityisen houkuttelevana Britannian hallitus markkinoi mahdollisuutta kattavaan vapaakauppasopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Sillä sen oli tarkoitus korvata ruhtinaallisesti brexitin mahdollisesti tuomat menetykset Euroopassa. Pääministeri Johnson lupaili, että sopimus saadaan aikaan jo ensimmäisenä vuonna sen jälkeen, kun Britannia on jättänyt EU:n.
Todellisuudessa silläkään rintamalla ei ole tapahtunut käytännössä mitään, ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on toistuvasti varoittanut Britanniaa siitä, että mitään kauppasopimusta ei tulla hyväksymään, jos kuningaskunta ei pidä kiinni aikaisemmista sopimuksistaan. Nyt on käymässä juuri niin.
Edustajainhuoneen demokraattipuoluetta edustavan puhemiehen Nancy Pelosin mukaan olisi järjetöntä tehdä sopimuksia sellaisen osapuolen kanssa, joka ei pidä kiinni aikaisemmistakaan sopimuksistaan. Tällä hän on viitannut nimenomaan sekä vuonna 1998 solmittuun pitkänperjantain sopimukseen että Johnsonin vuonna 2019 sopimaan EU-erosopimukseen, jonka Pohjois-Irlannin pöytäkirjaa Johnson on nyt vesittämässä.
Britannian teollisuus ärähti
Britannian suurin teollisuuden etujärjestö, 190 000 yritystä edustava Confederation of British Industry (CBI) varoitti sunnuntaina 12. kesäkuuta maan hallitusta yrittämästä yksipuolisesti muuttaa Brexit-erosopimuksen sisältöä. CBI:n pääjohtaja Tony Dankerin mukaan hanke lisää epäluottamusta Britanniaa kohtaan ja heikentää selvästi halukkuutta investoida maahan.
Dankerin mukaan nykyisen sopimuksen saavuttaminen vuonna 2019 oli maan teollisuuden intressien mukaista, ja sopimuksen yksipuolinen repiminen aiheuttaa Britannian teollisuudelle vuosikausiksi merkittävän mainehaitan.
Viime viikolla kehittyneiden maiden järjestö OECD ennakoi, että Britannian haluttomuus noudattaa tekemiään sopimuksia heijastuu suoraan maahan tehtäviin investointeihin ja kauppasuhteisiin sillä seurauksella, että sen taloudellinen kehitys jää ensi vuonna toiseksi heikoimmaksi G20-maaryhmässä. Surkeinta kehitys on OECD:n mukaan Venäjällä.
Dankerin mukaan Britannian oma politiikka ampuu taas itseään jalkaan.
Valheille rakennettu politiikka tulee tiensä päähän
Britannian tempoilu itse tekemiään sopimuksia vastaan kuvaa hyvin sitä, kuinka vaikeaan tilanteeseen populismi voi vallanpitäjät viedä.
Boris Johnson on antanut keskenään ristiriitaisia lupauksia joka suuntaan ja niittää nyt sitä, mitä on kylvänyt. Hän jää historiaan pääministerinä, joka romutti Britannian uskottavuuden sopimuskumppanina, viimeisteli Britannian talouden romahduksen ja eristi maansa eurooppalaisesta yhteistyöstä ainakin yhdeksi sukupolveksi. Tämä olisi ennen helmikuun 24. päivää tuntunut järjettömän politiikan ennätykseltä.
Yritys painostaa EU:ta myönnytyksiin rikkomalla vain kolme vuotta vanha erosopimus alleviivaa maailmalle, että populistien johtamaan Britanniaan ei ole luottamista. Edes maan korkeimman lainsäädäntöelimen eli parlamentin ratifioimilla sopimuksilla ei ole mitään arvoa, jos pääministeri voi niitä rikkomalla kuvitella saavansa sisäpoliittisia irtopisteitä.
Vielä vuosi sitten Johnson saattoi väittää, että brittitalouden alamäki johtui koronasta eikä brexitistä, mutta nyt kun saman koronamyllyn läpikäyneiden verrokkimaiden talouskehityksestä kertyy vertailtavaa tietoa eikä vain ennustuksia, alkaa olla selvää, että brexitin vaikutus brittitalouteen on ollut tuhoisa.
Mielipidetiedusteluiden mukaan Johnsonin toimet pääministerinä hyväksyy enää kolmannes briteistä, ja hänen toimintaansa ei hyväksy kaksi kolmannesta. Vuosi sitten luvut olivat tasoissa. Vähitellen kasvava enemmistö brittejä on alkanut nähdä Johnsonin bluffin läpi. Toistaiseksi keisari kuitenkin jatkaa, vaikka vaatteita ei olisikaan.
Johnsonin suosion romahdus olisi todennäköisesti tapahtunut jo aikaisemmin, ellei ensin koronapandemia ja perään Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi saanut huomiota pois hänen vilpillisyydestään ja epäpätevyydestään.
Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 17.6.2022. MustReadin Brysselin-kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.
Janoatko lisää?
Aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja