Pankkeihin kohdistuva EU-sääntely on moninkertaistunut kuluneiden 10 vuoden aikana. Vaikuttaa siltä, että vauhtisokeudessa ovat unohtuneet ne, joiden vuoksi sääntelyä alun perin on pystytetty: tavalliset kansalaiset ja heitä työllistävät yritykset – siis kaikki ne, jotka pyörittävät kansantalouden rattaita.
Pankkien vakavaraisuutta koskevan Basel III -sääntelyn viimeisen vaiheen toimeenpano on alkamassa EU-maissa. Viimeistä vaihetta kutsutaan sen merkittävyyden vuoksi myös Basel IV:ksi. Toimeenpano etenee vääjäämättä kuin juna, mutta sääntelyn sisältöön on kansallisesti vielä mahdollista vaikuttaa ennen sen saapumista kotiasemalle.
Nyt tulisikin pysähtyä miettimään, mitä oikeastaan ollaan säätämässä. Basel III:n ytimessä on vaatimus pankeille varata pääomaa kattamaan pankin ottaman riskin toteutuminen. Sinänsä talouden vakaus ja pankkien pystyssä pysyminen ovat kaiken A ja O. Sääntelyn vaikutukset on kuitenkin ehdottoman tärkeää selvittää perusteellisesti ja etukäteen.
Viranomaisten laskelmien mukaan nyt toimeenpantava Basel III -sääntely nostaisi pankkien pääomavaatimuksia Euroopassa jopa 24 prosenttia. Pohjoismaissa nousu voisi olla tätäkin suurempi. Yhdysvalloissa ja muualla vaatimukset kasvaisivat sen sijaan vain pari prosenttia tai jopa laskisivat. Esimerkiksi Ranskan parlamentti on jo lähtenyt puolustamaan pankkien elinvoimaisuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä perusteettoman suuria pääomavaatimuksia vastaan. Eikö Suomenkin pitäisi?
Neljänneksellä kasvavat pääomavaatimukset vaikeuttaisivat kohtuuhintaista lainanantoa Suomessa ja muualla Euroopassa. Tämä iskisi suoraan sekä kansalaisiin että heitä työllistäviin yrityksiin. On päivänselvää, että Suomessa etenkin nuoren on yleensä mahdotonta ostaa asuntoa ilman pankkilainaa. Lisäksi nykyisessä ja lähitulevaisuuden haastavassa taloustilanteessa yrityksien toiminta- ja työllistämisedellytyksiä tulisi edesauttaa, ei vaikeuttaa.
Toivon, että Basel III:n parissa työskentelevät virkamiehet ja poliitikot kuuntelevat laskelmin perusteltuja viestejä. Uudistukset on mahdollista toteuttaa niin, että niistä on oikeasti hyötyä pankkien vakaudelle ja samalla mahdollisimman vähän vahinkoa taloudelle.
Sääntelijä on finanssikriisistä lähtien puuttunut pankkien toimintaan mitä moninaisemmilla tavoilla. Nykyään säännellään yksityiskohtaisesti asioita johdon valinnasta ja päätöksenteosta aina tavallisen pankkitoimihenkilön toimintaan asti. Valvoja myös valvoo säännösten noudattamista tiukasti.
Suomalaisissa pankeissa ei kuitenkaan ole todettu ongelmia. Päinvastoin, Finanssivalvonta on julkisuudessa kerta toisensa jälkeen kehunut suomalaisten pankkien hyvää kuntoa. Hyvä yhteistyö valvojan kanssa mahdollistaakin lisäsääntelyä paremmin pankkien hyvän kunnon säilymisen myös tulevaisuudessa.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
