Vannon avoimuuden ja vuorovaikutuksen nimiin. Kansalaisia palvelevaa laadukasta lainsäädäntöä syntyy parhaiten moniarvoisen ja -äänisen avoimen prosessin tuloksena. Taitavat ja osaavat päättäjät ja viranhaltijat käyvät säännöllistä vuoropuhelua laajalti kansalaisyhteiskunnan eri asiantuntija- ja intressitahojen sekä tutkijamaailman kanssa. He tarvitsevat tietoa päätösten pohjaksi valmisteltavien asioiden vaikutuksista eri näkökulmista.
Kansalaisilla ja medialla on myös oikeus kuulla asioiden valmistelusta ja saada tietoa eri vaihtoehdoista, mutta miten läpinäkyvää se voi loppujen lopuksi olla?
Miten avoimuus on toteutunut esimerkiksi lakisääteisen eläkejärjestelmän valmistelussa? Miten avoimuutta toteutetaan sen toimeenpanossa? Kansainvälisessä eläkevertailussa Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin tänä vuonna ykköseksi luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä.
Suomalainen lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu ansiotyöstä ja yrittäjätoiminnasta kertyvästä työeläkkeestä ja vähimmäisturvan takaavasta kansaneläkkeestä sekä takuueläkkeestä. Työeläkelakeja on useita ja niiden toimeenpano on hajautettu.
Lakisääteisen työeläketurvan kehittämistä valmistellaan pitkälti työmarkkinajärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Myös valtio osallistuu neuvotteluihin. Työeläkejärjestelmässä vallitsee niin sanottu kolmikantainen hallintotapa. Valtio, työntekijät ja työnantajat sekä yrittäjät ovat näin kaikki vaikuttamassa eläkelainsäädännön kehittämiseen.
Big Brother -talo ja eläkeneuvottelut
Tuoreimman eläkeuudistuksen eli yrittäjien eläkeuudistuksen valmistelu olisi pitänyt tapahtua avoimemmin. Valmistelun aikana tapahtunut kuuleminen ja lausuntokierros olisivat varmasti vähentäneet erilaisia väärinkäsityksiä. Vaikka Suomen Yrittäjät oli mukana valmistelussa, monimuotoinen yrittäjäkenttä ei kokenut saaneensa huoltansa ja ääntänsä riittävästi esille. Onneksi lakiesityksen eduskuntakäsittelyssä eri intressitahoja laajalti kuultiin. Yrittäjien mieliä kuohuttaneen työtulon kriteereitä täsmennettiin.
Seuraavalla vaalikaudella käydään suurella todennäköisyydellä neuvottelut työeläkeuudistuksesta. Verho on hiukan avautunut vuosikymmenten aikana eläkeuudistusten valmistelussa, mutta paljon on myös tehtävää. Työmarkkinaosapuolten ja valtion olisi syytä kertoa ainakin yleisellä tasolla omat tavoitteensa ennen neuvottelupöytään asettumista. Erilaisten vaihtoehtojen vaikutusarviot, asiantuntijalaskelmat ja laajempi tietopohja uudistusten perusteista on syytä viestiä laajemmin.
Neuvottelut eläkeuudistuksesta eivät tosin voi olla mikään Big Brother -talo, jossa kaikki vaiheet paljastetaan suorassa lähetyksessä. Neuvottelut perustuvat luottamukseen, jota tarvitaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Se edellyttää kykyä ja taitoa kompromisseihin. Tämän takia verho ei voi täysin avautua. Riippumaton media voi kykyjensä mukaan haastaa ja pyrkiä omalta osaltaan avaamaan neuvottelujen kulkua.
Toivottavasti luotettavalla valmistelulla ja riittävällä avoimuudella saavutetaan lopputulos, joka turvaa työeläkkeiden kestävän rahoituksen sekä varmistaa riittävän eläketurvan ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden.
Kolme neljästä suomalaisesta luottaa tuoreimman ETK:n eläkebarometrin mukaan eläkejärjestelmään. Luottamus on jopa hienoisesti vahvistunut vuodesta 2017 alkaen. Myös päättäjien keskuudessa on vahva tuki työeläkejärjestelmää kohtaan. Finanssiala ry:n Aula Researchilta tilaaman kyselyn mukaan 83 prosenttia poliittisista päättäjistä kannattaa väitettä, että työeläkejärjestelmän on perustuttava hajautettuun hallintomalliin rahoitusten ollessa kuitenkin erilliset.
Lakisääteistä työeläkejärjestelmää perustettaessa 1960-luvulla se päätettiin antaa yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden hoitoon. Historialliset kokemukset aikaisemmasta konfiskoinnista, eli varojen ottamisesta valtion haltuun, muodostivat painetta perustaa nimenomaan yksityisiin toimijoihin perustuva järjestelmä erilleen valtiosta.
Avoimuus arkipäivää työeläkeyhtiöissä
Media on välillä haastanut yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden avoimuutta. Suorasukaisesti on tehty vertailua Kevaan, joka on julkisoikeudellinen eläkelaitos ja huolehtii muun muassa kunta-alan, valtion ja hyvinvointialueiden henkilöstön eläkeasioista. Keva vastaa siis verovaroin kustannettavien julkisen sektorin työntekijöiden eläketurvasta. On sinänsä ymmärrettävää, että julkisuus ja avoimuus on julkisella toimijalla hiukan laajempaa kuin yksityisellä.
Työeläkevakuutusyhtiöt ovat yksityisiä vakuutusyhtiöitä, jotka kilpailevat keskenään. Kyse on eläketurvasta, jonka suurimpina rahoittajina ovat palkansaajat ja yksityiset yritykset.
Työeläkeyhtiöiden avoimuudessa on otettu vuosikymmenten aikana isoja askeleita. Usein julkisessa keskustelussa unohtuu, että työeläkeyhtiöitä koskevat useat lakisääteiset avoimuusvelvoitteet. Osakeyhtiö-, arvopaperi-, markkina- ja kirjanpitolait velvoittavat yhtiöitä avaamaan toimintaansa. Tämä tarkoittaa muun muassa, että sisäpiiriläisten osakeomistukset ja rahoitusvälineet sekä yhtiön ja johdon (ml. näiden puolisojen) väliset liiketoimet on julkistettava.
Työeläkeyhtiöt noudattavat pitkälti vapaaehtoisesti listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka edistää avoimuutta ja hyvää hallintoa. Yhtiöiden verkkosivuilla on avattu toimintaa sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Vuosi- ja yritysvastuuraportit kuvaavat myös laajalti toimintaa.
Seuraavalla vaalikaudella on määrä uudistaa julkisuuslakia. Yksityisten työeläkeyhtiöiden näkökulmasta nykyisen julkisuuslain soveltamisen rajaaminen julkisen vallan käyttöön on toimiva ja vastaa julkisen hallintotehtävän pääsisältöä yksityisissä vakuutusyhtiöissä.
Yksityisiä työeläkeyhtiöitä valvovalla Finanssivalvonnalla on laajat tiedonsaantioikeudet. Saadessaan näitä koskevia tietopyyntöjä, Finanssivalvonta tekee arvion, mitkä sen saamista tiedoista ovat julkisia.
Koko eläkejärjestelmän luottamuksen kannalta keskeisessä roolissa on kansalaisten tietoisuus omasta eläketurvasta. Sitä tulee koko ajan parantaa tehostamalla viestintää ja tuomalla eläketurvaa koskevaa tietoa lähemmäksi yksilöä niihin kanaviin, joissa ihmiset muutenkin liikkuvat ja asioivat.
Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ovat työeläkkeiden selkeys ja ymmärrettävyys. Toivottavasti tämä on vahvasti mielessä seuraavan eläkeuudistuksen neuvottelijoilla.
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Kansainvälinen vertailu: Suomen eläkejärjestelmä seitsemänneksi paras – luotettavuudessa Suomi loistaa, järjestelmän kestävyydessä ja eläkkeiden riittävyydessä on parantamista
Kilpailu on yksi hajautetun eläkejärjestelmän hyödyistä, muttei ainoa
Miten Ruotsin eläkemalli voisi soveltua Suomeen? Ruotsissa voi osittain itse päättää eläkemaksujensa sijoittamisesta
”Bussilastillinen nuoria jää työkyvyttömyyseläkkeelle joka viikko” – myös alhainen syntyvyys haastaa Suomen eläkejärjestelmää
