Kaksi kolmesta asunnon ostajasta rahoittaa ostoksensa pankkilainalla. Kiinteistönvälittäjien ja pankkien toimiva suhde ja luottamus ovat keskeinen osa molempien asiakassuhdetta. Välittäjän avulla tehdyssä kaupassa keskeiset asunnon kuntoon ja vakuusarvoon liittyvät asiat on läpivalaistu ja kohteen arvo luotettavasti määritelty. Yhteinen intressi on, että pankkipalvelut sujuvat luontevasti oli kyse ostajan tai myyjän pankista.
Vaikka viime kuukaudet ovatkin kiinteistömarkkinoilla ympäri maailmaa nähneet uudenlaisten kuluttajavalintojen vahvistumisen ja toisaalta tarjonnan varovaisuuden, on Suomen asuntomarkkina säilynyt suhteellisen vakaana. Suomen asuntorahoituksessa on kansainvälisesti tarkasteltuna monia vahvuuksia, jotka tukevat rahoituksen edullisuutta ja hyvää saatavuutta. Suomessa toimivien pankkien hyvä luottokelpoisuus notkistaa asiakaslainoitusta. Lisäksi kova kilpailu pitää luottomarginaalit pieninä. Kotitalouksien velkaantumisaste on kuitenkin kasvanut hiljalleen.
Asunnot ovat varallisuutta, joka ei muuttoliikkeen mukana siirry kasvukeskuksiin. Kauppaa ei synny, jollei ostaja saa kohteelle rahoitusta. Helsingin keskustan hintakehityksen lähes 30 prosentin kaula muuhun maahan verrattuna viimeisen viiden vuoden aikana on monen tekijän summa. Alhaiset korot ja koronapandemian aikainen tukipolitiikka ovat omiaan vahvistamaan tätä kehitystä.
Muualta tulevan sääntelyn vaikutukset pienessä maassa tuppaavat polarisoitumaan. Pankkeja ohjaava Basel-sääntely ja sen lähestyvä seuraava askel tuo taas uutta ratkottavaa. Samaan aikaan kun yhtäältä on kehotettu välttelemään hiekkaa saliin tuovaa perusasiakasta, toisaalta perusasiakas on se pitkän pankkisuhteen peruskivi. Koko maata laajasti palvelevia pankkeja on enää harvassa. Asuntoja löytyy välitettäväksi kuitenkin myös kasvukeskusten ulkopuolelta ja mökkikunnista.
Pankki- ja kiinteistönvälitysaloilla löytyy myös yhteisiä uhkia kuten kasvava rahanpesun ja terrorismin uhka. Niin pankit kuin välittäjätkin ajavat ensisijaisesti asiakkaan etua, näkevät samat riskit ja voivat toimia yhteistyössä sulkematta pois asiakkaan mahdollisuutta valita luottopelaajaansa.
Kiinteistönvälittäjien ja pankkien suhteessa on ajoittaista aaltoliikettä. Riskikeskittymiä on välillä purettu ja välillä yhteistoimintaa on lisätty. Yhteiseloa koettelevat niin talouden epävarmuus kuin epätahtinen digitalisaation eteneminen. Käynnissä on useita merkittäviä hankkeita, jotka vaikuttavat niin pankkien palveluihin kuin välittäjän tapaan toimia. Pankkien järjestelmäkeskeisyys on haastettuna niin palveluna kuin puhtaasti järjestelmäarkkitehtuuriin ja koodaamiseen käytettävänä aikana. Kaupantekotilanteissa on nähtävissä eriaikaisuutta ohjeistuksissa ja toimintatapojen kehittymisessä.
Keskinäisriippuvaisessa maailmassa yhden alan sääntely voi aiheuttaa epämukavuutta toisella alalla. Se johtaa tilanteisiin, joissa hyväksi koettu, totuttu käytäntö kumppaneiden kanssa tulee kyseenalaistaa. Yhteisessä pöydässä voidaan katsoa, mikä on tarve sääntelyn takana, miten bitit saadaan liikkumaan tehokkaasti ja tuottamaan alun perin tavoiteltu lisäarvo sekä erityisesti muokata asiakkaan palvelua osapuolia turvaavasti.
Annukka Mickelsson
Kirjoittaja on Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja.