ASP-järjestelmä kaipaa kunnon remonttia – pieni pintaremontti ei riitä

Asuntomarkkinoilla on taloudessa suuri merkitys. Vakaa asuntomarkkinoiden kehitys tukee osaltaan talouden yleistä vakautta. Esimerkiksi asuntorahoituksen toimivuuden , riittävän asuntotuotannon ja kohtuuhintaisen asumisen merkitystä työllisyydelle ja työvoiman liikkuvuudelle ei ole syytä aliarvioida.

Asuntomarkkinoiden toimivuutta tarkastellessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota ensiasunnon ostajiin ja heidän pääsyynsä asuntomarkkinoille. Tämä tiedostetaan myös maan korkeimmalla päättävällä taholla. Petteri Orpon hallitusohjelmasta löytyykin kirjaus, jonka tavoitteena on turvata mahdollisuus ensiasunnon hankkimiseen ASP- eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmää kehittämällä. Ensimmäiset askeleet on jo otettu, sillä ASP-korkotukilainojen enimmäismääriä korotetaan 1.4.2024 alkaen.

Finanssiala ry (FA) on tyytyväinen, että hallitus jatkaa ASP-järjestelmän kehittämistä ja on kiinnostunut myös lainanmyöntäjien näkemyksistä. Järjestelmään sisältyvien monenlaisten ehtojen ja rajoitusten tarkastelu on keskeisessä roolissa, kun mietitään sen elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden lisäämistä.

Asuntomarkkinoilla on ollut pitkä ja ennätyksellisen hiljainen kausi, mikä korostaa ASP-järjestelmän kehittämisen tarvetta. Ensiasunnon kauppa piristää usein suoraan muutakin asuntokauppaa, kun pienemmän asunnon hankkiminen käynnistää useamman asunnon myynnin ketjun.

======
ASP-järjestelmä on osoittanut tarpeellisuutensa,
mutta parantamisen varaa löytyy
======

ASP-järjestelmän tarkoituksena on lisätä pitkäjänteistä asuntosäästämistä ja parantaa mahdollisuuksia ensiasunnon hankintaan. Tässä se on onnistunut varsin hyvin. Syyskuussa 2023 ASP-lainoja oli noin 47 000 ja niiden yhteismäärä oli lähes 4,3 miljardia euroa.

ASP-lainsäädännön kokonaisvaltainen yksinkertaistaminen olisi hyvä tavoite. Nykyinen ASP-järjestelmä on monimutkainen, vaikeaselkoinen ja lainanottajan kannalta kankea. ASP olisi monelle kotitaloudelle nykyistä sopivampi ratkaisu, jos se olisi yksinkertaisempi ja siinä olisi enemmän joustavuutta.

======
Omarahoitusosuudet saatava linjaan
muiden sääntöjen kanssa. 
======

ASP-järjestelmän selkiyttäminen, joustavuuden lisääminen ja yleinen ehtojen parantaminen lisäisi järjestelmän houkuttelevuutta sekä ensiasunnon ostajien että lainanmyöntäjien silmissä.

Ensinnäkin olisi syytä alentaa omasäästöosuuden vaatimusta nykyisestä 10 prosentista 5 prosenttiin hankintahinnasta, jotta se olisi linjassa ensiasunnon ostajaa koskevan asuntolainakaton (enimmäisluototussuhteen) kanssa. Tämä mahdollistaisi pääsyn nopeammin omaan kotiin. Ensiasunnon ostajan lainakaton lakisääteinen perustaso on 95 %.

Myös valtiontakauksen määrää olisi syytä tarkastella. ASP-korkotukilainassa valtiontakauksella voidaan nostaa vakuuksien määrä 90 prosenttiin ostettavan asunnon hankintahinnasta. Valtiontakauksen nosto olisi syytä tehdä niin, että määrä nousee 95 prosenttiin, jolloin se olisi linjassa edellä ehdotetun omasäästöosuuden alentamisen kanssa. Myös säästöajan lyhentämisen vaikutuksia nykyisestä kahden vuoden minimistä yhteen vuoteen olisi syytä selvittää. Tämän lisäksi olisi syytä harkita, voisiko ASP-lainaan sisällyttää erilaisia korkosuojausratkaisuja.

======
ASP-säästäjä päästettävä lyhennysvapaissa
samalle viivalle muiden kanssa.
======

ASP-säästäjä päästettävä lyhennysvapaissa samalle viivalle muiden kanssa

Monelle asuntovelalliselle mahdollisuus lyhennysvapaasta tai laina-ajan pidentäminen tuo talouteen kaivattua turvaa muuttuvien tai yllättävien elämäntilanteiden varalle. Esimerkiksi pidempien perhevapaiden tai tilapäisen työttömyyden aikana lainan joustot auttavat selviämään arjen kustannuksista.

ASP-lainan korkotukiajan lyhennysvapaita koskevat säännöt kuitenkin rajoittavat lyhennysvapaiden tuomaa taloudellista helpotusta. ASP-lainaan kaivattaisiin joustoa, sillä lainan korkotukiaikana on mahdollista saada ainoastaan kaksi lyhennysvapaata vuotta. Ja koska laina-aika ei ASP-lainassa jousta, saattaa lyhennysvapaan ottaminen kasvattaa loppulainan kuukausittaista maksuerää asiakkaan kannalta liian suureksi.

Joustavuutta lisäisi myös ASP-lainan enimmäislaina-ajan pidentäminen 30 vuoteen nykyisen 25 vuoden sijaan. Tämä mahdollistaisi muun muassa lainanhoidon joustomahdollisuuksien käytön lisääntymisen, joka palvelisi ensiasunnon ostajia eri elämäntilanteissa. Myös mahdollisuus tehdä rajoitetusti nostoja säästämisen aikana poikkeustilanteissa lisäisi järjestelmän joustavuutta ja houkuttelevuutta. Jouston myötä hetkellinen rahan tarve ei johtaisi ASP-säästämisen lopettamiseen, mitä se tällä hetkellä helposti tarkoittaa.

Aikanaan ASP- eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmässä oli nimensä mukaisesti käytössä ylimääräinen palkkio valtiolta, kun ASP-tilille oli säästänyt tarvittavan summan ja sen käytti asunnon ostamiseen. Tulisikin selvittää, voisiko palkkion uudella käyttöönotolla lisätä ASP-järjestelmän houkuttelevuutta.

======
Vastasyntyneen säästötilistä
kiitorata omaan asuntoon? 
======

ASP-järjestelmää on syytä tarkastella myös pidemmällä aikajänteellä. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite poistaa ASP-säästämisen aloitusikäraja. Lainanmyöntäjän näkökulmasta myös säästämisen aloittamisen yläikäraja voitaisiin poistaa ja siten tehdä kokonaisuudesta yksinkertaisempi.

Eräs harkinnan arvoinen selvityskohde on hallitusohjelmassa mainitun vastasyntyneen osakesäästötilin ja ASP-säästämisen kytkeminen toisiinsa. Näin säästötilistä voitaisiin tehdä ”kiitorata” asuntosäästämiseen ja lopulta oman asunnon hankintaan.

Olisi myös hyvä selvittää, miten erilaiset säästämisen muodot, kuten esimerkiksi rahastot, olisivat yhdistettävissä ensiasunnon hankintaan. Kotitalouksien, etenkin nuorten oman talouden hallinnan parantaminen on tunnistettu tärkeäksi kehityskohteeksi, ja oman asunnon hankinta tarjoaa hyviä kannusteita säästämisen lisäämiseen ja oman talouden hallinnan kehittämiseen.

Asumisen rahoittamista ja ASP-järjestelmää käsiteltäessä ei voi myöskään olla mainitsematta vihreää siirtymää. Vihreän siirtymän tukeminen on yksi rahoitusalan painopisteistä. Olisikin syytä pohtia, voisiko lainassa olla jokin lisäetu, jos ASP-lainalla hankkii esimerkiksi A-energialuokan kodin tai rakennuttaa A-energialuokan tai hiilineutraalin pientalon. Tämä edistäisi kannustavalla tavalla vihreää siirtymää ja rakennuskannan päivittymistä 2020-luvun yhteiskunnan vaateisiin.