Arvonlisäverottomuus on pankeille myös taakka

Kansanedustaja Timo Harakka peräänkuulutti Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa 16.1.  eurooppalaista rahoituslaitosveroa ja totesi, että pankit eivät maksa arvonlisäveroa. Pankit maksavat arvonlisäveroa, kun ne hankkivat arvonlisäverollisia palveluita ja tuotteita. Sen sijaan useimmat pankkien tarjoamista palveluista eivät ole arvonlisäveron piirissä.

Arvonlisäverottomuus on pankeille ja muille finanssialan yrityksille ongelmallinen asia. Koska asiakkaat eivät maksa palveluista arvonlisäveroa, eivät finanssialan yritykset voi vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvää veroa.

Arvonlisäverottomuuden ansiosta kotitalouksille tarjotut finanssipalvelut ovat edullisempia. Sen sijaan yritysasiakkaat kärsivät niin sanotusta piilevästä verorasitteesta. Vähennyskelvoton alv siis nostaa finanssipalveluiden hintoja yritysasiakkaille verrattuna tilanteeseen, jossa veron voisi vähentää. Finanssiala ry:n jäsenilleen tekemän kyselyn mukaan piilevä arvonlisäverorasite on vuosittain noin 300 miljoonaa euroa. Lisäksi alv:n kanssa samansuuruinen vakuutusmaksuvero ei ole yrityksille vähennyskelpoinen.

Arvonlisäverottomuuden syynä on veropohjan määrittelyn vaikeus. Monissa finanssipalveluissa on mahdotonta yksilöidä, missä ja miten arvonlisäys syntyy.

Rahoitustoimintaveron käyttöönotto lisäisi alan kustannuksia, mikä heijastuisi todennäköisesti myös asiakkaisiin nousevina hintoina. Tämä iskisi etenkin yritysasiakkaisiin, joita jo rasittaa piilevä arvonlisävero.

Jos finanssialan yritysten verorasitus kasvaa, ne joutuvat miettimään, millaisia palveluja kannattaa tuottaa missäkin maassa. Rahoituslaitosveron luominen kannustaisi siirtämään hallinnon ja tukitoimintojen kaltaisia työvaltaisia toimintoja maihin, joissa vastaavaa veroa ei ole.

Ruotsissa esitettiin vuonna 2016 palkkasummapohjaista 15 prosentin erityisveroa finanssialan toimijoille. Vero olisi tutkimusten mukaan johtanut jopa lähes joka viidennen työpaikan menetykseen alalla. On selvää, että Suomikin menettäisi työpaikkoja tämänkaltaisen veron vaikutuksesta.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat